Haastavat tilanteet vanhemmuudessa

Vanhempien jaksaminen

Vanhemmuus on palkitsevaa, mutta haasteellista ja vaatii jatkuvaa työtä. Jos tavoitellaan täydellistä vanhemmuutta, se voi johtaa uupumiseen. Suurin osa vanhemmista kokee välillä riittämättömyyttä. Vanhempien omien tarpeiden sivuuttaminen on yleistä, mutta arjessa jaksaakseen omia tarpeita kannattaa kuunnella. Jokaisen on tärkeää huolehtia itsestä ja jaksamisesta. Siinä auttavat terveelliset elämäntavat ja liikunta. Näiden lisäksi tarvitset myös ihan omaa aikaa. Vanhemman ei pidä kokea huonoa omaatuntoa omasta, kodin ulkopuolisesta ajasta. Oma harrastus tai kavereiden tapaaminen voi olla suuri voimavara arjessa. Tarvitset ystäviä ja toisia aikuisia joiden kanssa keskustella ja jakaa kokemuksia. Tärkeää on myös uskaltaa pyytää apua. Kun sinä voit hyvin, lapsesikin voi hyvin.

Myös lapsen normaaliin kasvuun ja kehitykseen voi liittyä vanhemmuuden kannalta haastavia tilanteita, kuten kiukuttelua, turhautumista ja uhmaa, jopa raivareita. Se on normaalia. On tärkeää, että kotona tunteet ovat sallittuja, mutta niiden sopivaa ilmaisua on opeteltava. Myös erilaiset elämän muutostilanteet, kuten pikkusisaren syntymä tai kriisit, kuten vanhempien ero, läheisen menettäminen tai koulun/ päivähoidon aloittaminen voivat saada lapsen käyttäytymään tavallista haastavammin.

Mikäli vanhempien voimavarat ovat pitkittyneesti heikentyneet, kannattaa asiasta jutella. Asia on hyvä ottaa esille paitsi kotona läheisten kanssa, myös neuvolassa, jotta tarvittava tuki järjestyy ja omat voimavarat voivat palautua. Neuvolassa voit turvallisesti keskustella ja ottaa puheeksi vaikeatkin asiat.

Uusi sisarus

Uuden sisaruksen syntymä perheeseen ei ole aina helppo ja positiivinen kokemus lapselle. Keskustelu ja konkreettiset esimerkit auttavat lasta valmistautumaan uuteen rooliinsa isoveljenä tai -siskona. Useamman lapsen perheessä sisarukset saattavat joskus ilmaista tyytymättömyyttään ja huomiontarvettaan yrittämällä päihittää toisen. Sisarkateus on luonnollista ja liittyy omien etujen turvaamiseen ja pelkoon toiseksi jäämisestä. Aikuisen on hyvä muistaa, että uuden vauvan syntyminen perheeseen voi olla sisaruksille hyvin stressaava ja jopa kielteinen kokemus.

Päivähoito alkaa

Päivähoidon aloittaminen on suuri muutos lapselle. Hoidon aloittamiseen voi liittyä monenlaisia tunteita ja jokainen lapsi kokee sen yksilöllisesti. Lapsi voi olla innokas ja nauttia uusien kavereiden seurasta. On hyvä varautua siihen, että lapsi voi reagoida hyvinkin voimakkaasti, mikä saattaa näkyä esimerkiksi univaikeuksina tai raivokohtauksina. 

Äiti ja isä eroavat

Kun perheen vanhemmat päättävät erota, on se merkittävä kriisi myös lapsen elämässä ja tuo monia muutoksia lapsen elämään. Lapsi joutuu läpikäymään monenlaisia tunteita ja elämänmuutoksia. Aikuisen tavoin lapsi tarvitsee aikaa ja tukea eron herättämien tunteiden ilmaisemiseen. Lapselle tulee selittää asia hänen ikätasonsa mukaisesti ja korostaa sitä, että ero ei ole lapsen syy. Erityisesti lapsi tarvitsee tiedon, että vanhemmat eivät eroa hänestä eivätkä lakkaa rakastamasta tai pitämästä hänestä hyvää huolta. Avioero saattaa olla lapsen kehityksen riskitekijä mutta monet lapset selviytyvät siitä hyvin suojaavien tekijöiden, kuten isovanhempien ja läheisten tuen avulla.

Kiusaaminen

Ristiriidat ja erimielisyydet kuuluvat ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Ne syntyvät tilanteissa, joissa ihmiset ovat eri mieltä tai haluavat eri asioita, emmekä osaa ottaa huomioon muiden tunteita. Lapset ja nuoret eivät ole tässä suhteessa poikkeus. Lasten ja nuorten suhteissa ilmenevät erimielisyydet eivät ole sinänsä paha asia, vaikka ne voivatkin joskus tuottaa pahaa mieltä, niiden kautta opitaan tärkeitä asioita, kuten tunteiden käsittelyä ja ristiriitojen selvittelyä. Jos leikiksi tarkoitetut sanat ja teot loukkaavat tai satuttavat, pyydetään anteeksi ja jatkossa vältetään toimintaa, jonka tiedetään satuttavan.

Kiusaaminen tarkoittaa, että samalle lapselle tai koululaiselle aiheutetaan tahallisesti ja toistuvasti pahaa mieltä tai häntä vahingoitetaan. Kiusattu on kiusaajiinsa nähden jollain tavoin puolustuskyvytön tai heikommassa asemassa. Läheskään kaikki eivät kerro kiusaamisesta. Taustalla voi olla esim. pelko kiusaamisen lisääntymisestä tai kokemus, ettei kertominen kuitenkaan auta. Kiusaaminen ei ole viatonta leikkiä, siitä ei selviä antamalla samalla mitalla takaisin ja se ei kasvata luonnetta. Kiusaaminen on aina vakavaa toisen oikeuksien loukkaamista ja ihmisarvon alentamista. Kiusatuksi joutuminen muodostaa riskin kiusatun hyvinvoinnille ja myöhemmälle kehitykselle.

Sanallinen kiusaaminen, kuten nimittely ja pilkkaaminen on yleisintä. Vaikka sanat eivät jätä fyysisiä jälkiä, niiden vaikutus näkyy vielä vuosien päästä itsetunnossa ja vaikeutena luottaa ihmisiin. Epäsuora kiusaaminen on huomaamattomampaa ja sen avulla vahingoitetaan sosiaalisia suhteita, pahimmillaan kiusattu jää ilman ystäviä. Kännykän ja netin kautta kiusaaminen, kuten juorujen, nolojen valokuvien tai henkilökohtaisten tietojen levittäminen tai nimettömien viestien lähettäminen, on uusi kiusaamismuoto. Kiusaaminen on teknisesti helppoa, vaatiessaan vain muutaman klikkauksen tai napin painalluksen. Nimettömyys ja pieni kiinnijäämisen riski saattavat houkutella kokeilemaan sellaista, mitä muuten ei tekisi. Koulukiusaaminen rajoittuu yleensä kouluaikaan, mutta netin kautta kiusaava tavoittaa uhrinsa periaatteessa milloin vain. Kiusattu ei ole edes kotonaan turvassa.

Linkkejä ja luettavaa:

AD/HD-lapsi perheessä, luettavaa ylivilkkaudesta ja tarkkaavaisuudesta
Kiva koulu, kiusaaminen
Lapsi kokeilee rajoja
Lasten ja nuorten käytöshäiriöt
MLL, Perheen kriisit ja muutokset
Oppimisvaikeudet
Ensi- ja turvakotien liitto, Vanhemman opas – Tieto ja tukea lapsiperheen eroon
Suosiminen, sisarkateus
Uhmaikäisen raivo