Muu kysymys

Muu kysymys- kysymykset ja vastaukset 

Sivulta löydät aiempia vastuksia


Lihan korvaaminen

Kysymys: Olen 58-vuotias nainen, aiemmin aivohalvauksen sairastanut, ja olen viime vuosina muuttanut syömistäni terveellisemmäksi. Syön hyvin vähän lihaa ja sekin kalkkunaa tai kanaa. Voisinko pärjätä kokonaan ilman lihaa? Niin, että söisin vain kalaa, kasviksia, kananmunia, maitovalmisteita ja viljatuotteita, mieluiten täysjyvää?

 

Vastaus: Monipuolinen, täysipainoinen ja terveellinen ruokavalio on täysin mahdollista koostaa ilman lihatuotteita. Kalan, kananmunan ja maitotuotteiden säilyttäminen ruokavaliossa on järkevää, sillä niistä saa mm. B12-vitamiinia ja hyvänlaatuista proteiinia. Ne myös helpottavat arjen ruuanlaittoa. Päivittäin on hyvä syödä kaksi lämmintä ateriaa, joilla on kalaa, kananmunaa tai erilaisia kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja (soijaa, tofua, papuja, härkäpapuja, linssejä tai nyhtökauraa). Maitotuotteita on hyvä käyttää 4-5 annosta päivittäin (yksi annos on esim. lasillinen maitoa). Kuitupitoiset täysjyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja hedelmät sekä pehmeät rasvat (öljy ja vähintään 60 % rasvaa sisältävä margariini) ovat hyvän ruokavalion perusta. Lisäksi pähkinöistä ja siemenistä saat hyviä rasvoja ja proteiinia.  

Tukea monipuolisen ruokavalion toteuttamiseen: Syö hyvää -sivusto

Lisätietoa lihan korvaamisesta Syö hyvää sivustolta: Miten korvaan lihan ja Joustavaa kasvissyöntiä

(julkaistu 7.11.2016)


Vihreän teen juominen

Kysymys: Hei! Olen kahdeksasluokkalainen tyttö ja juon teetä päivittäin. Ilmeisesti esimerkiksi vihreä tee on todella terveellistä. Olen alkanut kuitenkin miettiä, että toimiiko tee samalla hyvänä nesteyttäjänä vai peräti poistaa nesteitä kehosta? Toinen kysymys, suositus on kai noin kolme kuppia teetä päivässä. Eikö hampaat värjäänny ajan myötä ja miten sen voisi estää? 

 

Vastaus: Kysyjä tiedustelee teen terveysvaikutuksista. Teetä valmistetaan teepensaan lehdistä. Mustaa teetä valmistettaessa teelehtiä fermentoidaan, jolloin sen sisältämät polyfenolien rakenteet muuttuvat. Sen sijaan vihreässä teessä polyfenolit säilyvät muuttumattomina. Oolong-tee on vihreän ja mustan teen eräänlainen välimuoto. Valkoinen tee puolestaan valmistetaan teepensaan lehtisilmuista. On totta, että teen sisältämiä aineita, muun muassa polyfenoleita on tutkittu paljon. Teen on ajateltu mahdollisesti ehkäisevän syöpää ja sillä saattaa olla vaikutusta myös sydän- ja verisuonitautien riskiin. Täysin varmaa näyttöä teen terveyttä edistävistä vaikutuksista ei kuitenkaan ole. Teen diureettinen eli nestettä poistava vaikutus on hyvin pieni. Nestettä poistava aine on kofeiini (kutsutaan teen kohdalla myös teiiniksi), jota on myös kahvissa. Juomasuosituksessa todetaan, että noin 500 mg kofeiinia vuorokaudessa ei aiheuta nestetasapainon häiriöitä. Kahvissa on kofeiinia noin 80-100 mg kahdessa desilitrassa ja teessä noin 30 mg.  Kahvin ja teen sisältämä neste korvaa kofeiinin nestettä poistavan vaikutuksen. Kysyjä on oikeassa siinä, että tee kyllä värjää hampaita. Vihreä ja valkoinen tee värjäävät vähemmän kuin musta tee, joten niitä kannattaa suosia jos hampaiden värjääntyminen huolestuttaa. Tarkempaa tietoa siitä kuinka ehkäistä hampaiden värjääntymistä voi saada suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä.Teen juomiselle ei ole annettu erillistä suositusta. Energiaa teestä ei saada, ellei siihen lisätä sokeria tai maitoa. Teen nauttiminen aterian yhteydessä voi kuitenkin estää raudan imeytymistä ja tee voi myös syrjäyttää ruokavaliossa muita ruokia tai juomia. Juomasuosituksessa suositellaankin ruokajuomana käyttämään maitoa tai piimää (tai korvaavia kasvijuomia) noin puoli litraa päivässä. Teetä voi kuitenkin juoda huoletta ja se sisältää paljon aineita, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia terveydelle.  Kofeiinin määrä:

Lisää kahvista, teestä jakaakaosta.

(Julkaistu 1.6.2016)


Kuorimavahan pureskelun vaikutukset hammaspaikkoihin

Kysymys:  Jos pureskellaan kuorimavahaa kertaa päivässä 2 vuotta, onko se haitallista hampaiden paikkoille eli meneekö paikat pois? Kuorimavahaa on mehiläiskennojen kansia eli sama mehiläisvaha, sillä on vahvempi tarttuvuus hampaille kuin purukumissa.

Vastaus: kysyin kysymykseen apua Sosterin hammashuollon suuhygienistiltä, ja hän vastasi seuraavasti: Minkään tietyn ruoka- tai ravintoaineen pureskelu tai syöminen ei aiheuta paikkojen kulumista tai saa paikkoja lohkeamaan. Eli paikoille kuorimavaha ei ole haitaksi. Paikat, kuten oma hammaskin kuluvat kyllä luonnostaan ajan kanssa, joten harvoin paikkoja voidaan pitää ikuisesti kestävinä. Muovipaikkojen keskimääräinen kestävyys onkin 5-8 vuotta. Kun paikka on tullut kestävyytensä päähän se lohkeaa riippumatta siitä mitä ruoka- tai ravintoainetta kyseisellä hetkellä sattuu syömään. 

Kuorimavahan hunajajäämät voivat kuitenkin lisätä omien hampaiden reikiintymisriskiä, sen vuoksi suosittelisin kuorimavahan pureskelua heti aterian jälkeen. Hampaiden reikiintymisen ennaltaehkäisemiseksi on muutenkin tärkeää pitää ateriarytmi säännöllisenä ja syödä 5-6 kertaa päivässä.

(julkaistu 14.3.2016)


Appelsiininkuori leivonnassa; haitat ja hyödyt

Kysymys: kuinka paljon voi syödä appelsiinin kuoria piirakassa kerrallaan? Voisitteko kirjoittaa kuorin määrä appelsiineillä, koska se olisi helpompaa ymmärtää. Onko sen syömisestä haitta vai hyötyä?

 

Vastaus: Appelsiinin kuorta käytetään leivonnaisissa mausteenomaisesti tuomaan appelsiinin makua leivonnaisiin tai ruokiin. Yleensä kuorta käytetään vain teelusikallisia koko kakkua tai ruokalajia kohti, joten yhteen annokseen tuleva määrä on todella pieni, eikä tämä määrä aiheuta haittaa eikä hyötyä terveydelle. Appelsiini on hyvä pestä huolellisesti lämpimällä vedellä ja mahdollisesti pienellä määrällä astianpesuainetta ennen käyttöä. Luomuappelsiineissa on vähemmän lisä- ja säilöntäaineita, joten niiden kuorta on suositeltavampaa käyttää. Myös luomuappelsiinit on hyvä pestä ennen käyttöä.  Appelsiinista raastetaan käyttöön vain ulointa, oranssia, osaa. Valkoinen kuori on kitkerä ja sitä ei suositella käytettäväksi/syötäväksi.

(Julkaistu 8.3.2016)

 

Keliakiatesti ja gluteeniton ruokavalio

Kysymys: Kuinka kauan täytyy vähintään noudattaa normaalia ruokavaliota, johon siis sisältyy gluteenia, ennen kun voi luotettavasti mennä keliakiatestiin?

 

Vastaus:  Keliakia on tauti, jossa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa perimältään alttiille henkilölle ohutsuolitulehduksen. Tauti todetaan veren vasta-ainemäärityksillä ja gastroskopialla (ohutsuolibiopsialla). Gluteenittomalla ruokavaliolla, joka on taudin ainut hoito, oireet korjaantuvat.

 

Kysyin asiaa Keliakialiiton aluevastaavalta Henna Lehikoiselta. Keliakialiiton suositus kuuluu näin: Jos gluteenitonta ruokavaliota on noudattanut täysin yli 4 kuukauden ajan, on suositeltavaa ennen vasta-ainetestiä ja tähystystä olla gluteenia sisältävällä ruokavaliolla 3 kuukauden ajan. Tällöin olisi hyvä syödä vähintään 3 g gluteenia päivässä, joka vastaa 2-3 viipaletta leipää tai yhtä pikkupullaa + yhtä leipäviipaletta. Oireiden siedon rajoissa gluteenimäärää tulisi pyrkiä kasvattamaan altistuksen aikana, mutta usein se voi olla aika tuskallista potilaalle. Kysyjän kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon asian tiimoilta.

(julkaistu 30.9.2015)


Syömishimosta eroon

Kysymys: Tekee koko aika mieli syödä jotain. Ensin makeaa, suolaista, makeaa jne. vaikka tunnenkin oloni ihan täydeksi. Vastikään todettu keliakia, joten leivät ym. viljat jääneet pois, kuitua saan marjoista ja palkokasvaista reilusti. Puutetta hiilihydraateista vai millä saan raastavan syömisenhimoni pois? kiloja kertynyt jo pari.

Vastaus:  Suosittelisin ensimmäisenä tarkistamaan ateriarytmin ja varsinkin aamupäivän sekä työpäivän aikaisen syömisen.  Kunnon aamupala herättää kehon uuteen päivään ja antaa energiaa. Jos aamupalan ja lounaan väli venyy yli 4 tunnin, suosittelen aamupäivälle pientä välipalaa. Lounaan tulisi olla monipuolinen, lämmin ateria tai monipuolisesti kootut eväät. Leipäpala tai jogurtti ei ole riittävä lounas. Iltapäivällä pieni välipala, esim. hedelmä tai leipäpala on paikallaan.  Päivällinen ja iltapala täydentävät ateriarytmin. Syömällä riittävästi ”oikeaa” ruokaa vähenee myös napostelun himo. Varsinkin aamu- ja päiväsyöminen ehkäisevät illan napostelua. Voit kirjata oman ateriarytmisi paperille ja pohtia sen pohjalta venyykö jokin ateriaväli yli 4 tunnin. Syömällä runsaasti kasviksia ja täysjyväviljatuotteita pidät itsesi pitkään kylläisenä pienellä energiamäärällä. Lisää ateriarytmistä voit lukea Syö Hyvää- sivustolta

Monesti syömme myös muuhun kuin varsinaiseen ”ruoan tarpeeseen”. Voimme käyttää ruokaa esimerkiksi tunteiden säätelyyn. Voisitkin miettiä; syötkö tylsyyteen, harmitukseen tai iloon. Hetkellisesti saattaa tuntua, että ruoka ”hoitaa”, mutta pidemmällä aikajänteellä tästä saattaa olla haittaa. Mikäli huomaat, että tunnetiloilla on vaikutusta syömiseen, voisit miettiä, mitä muuta voisit tehdä. Jos harmittaa, voisitko vaikka soittaa kaverille.  

Gluteenittomia viljatuotteita löytyy nykyisin runsaasti ja niitä on saatavilla lähes jokaisesta ruokakaupasta. Riittävän kuidun saannin, vitamiinien ja kivennäisaineiden sekä ruokavalion monipuolisuuden kannalta viljatuotteet ovat ehdottoman tärkeitä, joten niitä ei tule jättää kokonaan pois. Vaikka kysyjä kertoo saavansa marjoista ja palkokasveista kuitua, on viljatuotteet silti tärkeä osa suomalaista ruokavaliota. Oletko kokeillut gluteenitonta kauraa, hirssiä, tattaria, kvinoaa, amaranttia, maissia, riisiä ja muita gluteenittomia viljoja? Näistä löytyy maistuvia vaihtoehtoja tavallisten viljatuotteiden korvaamiseen. Keliakialiiton sivuilta löydät runsaasti lisämateriaalia ja Keliakialiiton jäsenenä saat hyviä etuuksia ja vinkkejä gluteenittoman ruokavalion noudattamiseen.  Lisäksi voit kysyä terveydenhoitajaltasi mahdollisuutta päästä ravitsemusterapeutin vastaanotolle, jossa yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa voisitte suunnitella sinulle sopivan ateriarytmin ja vinkkejä gluteenittomaan ruokavalioon.

(Julkaistu 28.4.2015)


Koululaisten ateriarytmi

Kysymys: Lapsilla koulussa ruokailu jo klo.9.45. Eikö tämä ole liian aikainen aika? Jo ruoka rytminkin kannalta?

Vastaus: Säännöllinen syöminen ja ateriarytmi tarkoittavat, että syödään noin 3-4 tunnin välein, 4-6 ateriaa päivittäin. Kysyjän lapsilla ruokailu on koulussa klo 9.45. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuosituksessa todetaan, että sopiva aika lounaan syömiseen on klo 11-12. Ruokailuun tulisi varata ainakin 30 minuuttia aikaa. Suosituksessa todetaan myös, että liian aikainen ruokailuaika ei kannusta syömään riittävästi ja altistaa epäterveellisille välipaloille iltapäivällä. Suosituksen mukaan oppilaille tulisi järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan, mikäli koulutunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia kouluruokailun jälkeen. Useissa kouluissa ruokailuaikoja joudutaan kuitenkin valitettavasti porrastamaan suuren ruokailijamäärän vuoksi. Yleensä aikaisimpia ja myöhäisempiä ruokailuvuoroja vaihdellaan lukukausittain, jolloin myös lasten ruokailuajat vaihtuvat.

Lounaan ollessa klo 9.45, on tärkeää huolehtia välipaloista koulupäivän aikana. Lapsille voi laittaa reppuun mukaan hedelmiä, välipalakeksejä, myslipatukoita, lasten ruokasoseita tai muita huoneenlämmössä säilyviä välipalavaihtoehtoja. Joissakin kouluissa on tarjolla maksullinen välipala noin klo 13 aikaan, jota lasten kannattaa hyödyntää. Koulusta tultuaan lapsille voi varata toisen välipalan kotiin, jos päivällinen venyy myöhäisemmäksi. Kouluaterian suositellaan kattavan 1/3 päivän energiantarpeesta, joten kunnollinen aamiainen, välipalat, iltapala sekä päivällinen täydentävät tätä.  Aterioiden ajoilla ei niinkään ole väliä, kun huolehtii, että ruokailuiden väli ei veny liian pitkäksi, yli suositellun 4 tunnin.

(julkaistu 13.2.2015)

 

Punajuurimehun salisyylihappo

Kysymys: Tiedustelisin punajuurimehun sisältämästä salisyylihaposta. Miten paljon sitä on ja onko sillä merkitystä terveyden kannalta jos sitä juo paljon, kaksi isoa mukillista päivässä?

Vastaus: En löytänyt mistään lähteestä mainintaa punajuuren sisältämästä salisyylihaposta, joten varsinaiseen kysymykseen en osaa ottaa kantaa. Luonnossa salisyylihappoa esiintyy mm. poppeleissa, koivussa ja pajunkuoressa. Salisyylihappo on asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin valmistusaine.

Jotkut ihmiset voivat olla herkkiä salisylaateille ja saada niistä allergisen reaktion. Salisylaateille  herkän potilaan on ehdottomasti vältettävä lääkkeitä, jotka sisältävät salisyylihappoa ja sen johdannaisia. Tällaisia lääkkeitä ovat useat särky-, kuume- ja flunssalääkkeet. Elintarvikkeisiin ei lisätä salisylaatteja, mutta jotkut ruoka-aineet sisältävät luonnostaan salisylaatteja. Näitä ovat puolukka, lakka, lakritsi, luumu, kuivatut hedelmät, aprikoosi, rusina, pippuri, vahva tee (appelsiini- ja muut hedelmäteet), oregano, anis, rosmariini, timjami. Luetelluissa ruoka-aineissa olevat salisylaattimäärät ovat pieniä ja vain salisylaateille herkän ihmisen voi olla hyödyksi välttää näitä ruokavaliossaan.

Punajuuri sen sijaan sisältää nitraattia, jota käytetään myös lisäaineena (E251-252). Nitraatti muuttuu elimistössä nitriitiksi. Nitraattia löytyy luontaisesti maaperästä, mistä vihannekset imevät sitä juuriinsa kasvaakseen. Nitraatin liiallinen määrä (yli 15 mg/kg/vrk) aiheuttaa methemoglobinemiaa etenkin pikkulapsilla . Kotimaisen selvityksen mukaan nitraatin turvallisen päivittäisen saantiarvon (ADI) ylittävillä kuluttajilla valtaosa altistuksesta saadaan runsaasti nitraattia sisältävistä kasviksista (salaatti, pinaatti ja punajuuri) eikä lisäaineena. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on kuitenkin todennut, että vaikka yli 400 grammaa erilaisia kasviksia nauttivan aikuisen nitraatin saannin turvallinen annos saattaa ylittyä, kasvisten syönnin tunnetut terveyttä edistävät vaikutukset ovat merkittävämpiä kuin haitat. Joten punajuurta ja muita nitraattipitoisia kasviksia on turvallista käyttää osana monipuolista ruokavaliota, mutta niitä ei suositella alle 1-vuotiaille lapsille.

Punajuurella on myös alustavaa tutkimusnäyttöä  terveysvaikutuksista.  Muutamissa tutkimuksissa on tuloksia, joiden mukaan punajuurimehun juominen alentaa verenpainetta. Mekanismi perustunee tutkijoiden mukaan punajuuren sisältämään nitraattiin ja sen verisuonia laajentavaan vaikutukseen, helpottaa näin verenvirtausta. Punajuurimehun juomisella saattaa olla kuitenkin yksi odottamaton seuraus. Runsaasti nautittuna punajuurimehu voi muuttaa virtsan vaaleanpunaiseksi.

(julkaistu 28.8.2014)

 

Tyrnimarjaöljyn sopivuus

Kysymys: Minulla on leikattu rintasyöpä syksyllä -13 ja hoitojen ja estr.estävän lääkkeen vuoksi limakalvot kuivat. Virtsatietulehduskin ollut. Tyrnimarjaöljy on ollut käytössäni ennen diagnoosia ja siitä oli hyviä kokemuksia. Vaikka käytän nyt paikallisvoiteita eivät ne vaikuta virtsateiden terveyteen. - Voinko käyttää tyrnimarjaöljyä suun kautta, vai sisältääkö se kasviestrogeenia? 

 

Vastaus: Tyrnistä valmistetaan sekä siemenöljyä että tyrnimarjaöljyä, sillä tyrni sisältää muita marjoja enemmän rasvaa. Tyrniöljyt sisältävät terveydelle hyödyllisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja, siis ns. pehmeää rasvaa. Tyrnimarjat sisältävät myös C-vitamiinia, E-vitamiinia ja kuitua. Marjoja syömällä saa varmemmin myös muut terveyshyödyt vitamiinien, kivennäisaineiden ja bioaktiiviset yhdisteiden kautta. Tutkimuksissa tyrniöljyn on havaittu mm. lievittävän kuivasilmäisyyden oireita ja atooppista ihottumaa.

Kasviestrogeenit ovat heterogeeninen joukko kasvikunnassa esiintyviä naishormonien eli estrogeenien kaltaisia yhdisteitä, esim. lignaaneita. Tyrnissä näitä on vain vähän, joten arvioisin, etteivät tyrniöljyt sisällä merkittäviä määriä kasviestrogeeneja. 

(Julkaistu 10.6.2014) 


Kalasäilykkeiden turvallisuus

Kysymys: Olen ryhtynyt syömään mahdollisimman paljon kalaa. Käytän kalasäilykkeitä päivittäin (sardiineja, makrilleja, tonnikalaa). Voiko säilykepurkkien jatkuva käyttö aiheuttaa raskasmetallien erittymistä vereen?

Vastaus:Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjeistaa aiheesta seuraavasti: ”Elintarvikkeen kanssa kosketuksessa olevista materiaaleista ja tarvikkeista ei saa siirtyä ainesosia elintarvikkeeseen sellaisia määriä, jotka voisivat vaarantaa ihmisen terveyden, tai aiheuttaa sopimattomia muutoksia elintarvikkeen koostumukseen, tai aiheuttaa elintarvikkeen aistinvaraisten ominaisuuksien heikentymistä.” Näin ollen kala- ja muut säilykkeet ovat turvallisia jokapäiväisessä käytössä, kun muistaa säilyketölkkien oikeanmukaisen käsittelyn. Tuotteiden valmistajat ja maahantuojat ovat vastuussa siitä, että elintarvikkeiden kanssa kosketukseen joutuvat materiaalit ovat vaatimustenmukaisia.

Siirrä avatun säilykkeen sisältö muuhun säilytysastiaan ja käytä 1-2 vrk sisällä, huolehdi avattujen tuotteiden kylmäketjusta. Vältä käyttämästä kolhiintuneita ja naarmuuntuneita säilykkeitä. Metallitölkkejä ei kannata käyttää tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Kotikokille on tarjolla mitä erilaisimpia "innokokin" valmistusmenetelmiä, joissa käytetään esim. metallitölkkejä tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Tässä piilee omat vaaransa, sillä niiden painatuksista tai pinnoitteista saattaa siirtyä ruokaan vieraita aineita, jotka voivat olla terveydelle haitallisia.

Kalaa suositellaan käytettäväksi 2-3 kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Huomioithan, että kalasäilykkeet ovat usein hyvin runsassuolaisia.

 (Julkaistu 1.4.2014)


Paprikan ja sipulin korvaaminen ruokavaliossa

Kysymys: Jos ei pysty syömään sipulia eikä paprikaa, millä ne voisi korvata?

Vastaus: Sipuli ja paprika voivat joillakin aiheuttaa vatsaongelmia, kuten närästystä, turvotusta tai ilmavaivoja.  Sipulia ja paprikaa ei sinällään tarvitse korvata ruokavaliossa. Kasvisten monipuolisella ja vaihtelevalla käytöllä turvataan riittävää vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia, joten sipulin ja paprikan sisältämiä ravintoaineita saadaan myös muista kasviksista. Kasviksia suositellaan syötäväksi puoli kiloa, eli kuusi kourallista päivässä.

Ruoanvalmistuksessa sipulin voi huoletta jättää pois, vaikka se reseptissä mainitaankin. Paprikan tilalle ruoanvalmistukseen voi kokeilla porkkanaa, kesäkurpitsaa, tomaattia, yrttejä, omenaa.. Vain mielikuvitus on rajana! Joskus voi myös olla, että kypsä paprika ja sipuli eivät aiheuta oireita.

Lisää kasvistietoutta ja vinkkejä kasvisten käyttöön voit katsoa lisää Kotimaisten kasvisten sivuilta www.kasvikset.fi

 (Julkaistu 18.3.2014)


Liiallista herkuttelua?

Kysymys: Olen 25-vuotias ja elän muuten suhteellisen terveellisesti (5 ateriaa päivässä, vähintään puoli kg kasviksia, muutenkin kasvisruokaa) ja liikun kohtalaisen paljon. Kerran viikossa (ja esim. jouluisin muutama päivä putkeen) on kuitenkin henkisen jaksamiseni kannalta välttämätöntä  pitää kunnon herkuttelupäivä, jolloin kuluu suuret määrät suklaata ja muita karkkeja, leivonnaisia, keksejä, sipsejä/suolapähkinöitä/popcornia/ranskalaisia aamusta iltaan. Tämän jälkeen pari päivää olo on mitä virkein (seuraavana päivänä tosin maha on vähän turvahtanut). Olen toistaiseksi hoikka (bmi 18,1-18,6), mutta on alkanut mietityttämään että jos syö suuren määrän herkkuja kerralla, niin ehtivätkö kaikki sokerit ja rasvat imeytyä vai jääkö niistä miten suuri osa ulosteeseen ns. massavaikutuksen takia. Eihän sitä kaikista ravintoaineistakaan kaikki imeydy, mutta nuo sokerit taitavat olla hyviä imeytymään, varsinkin natriumin kanssa syötynä. Tätä lähinnä haluan tietää, että täytyykö alkaa säännöstelemään  herkuttelua lihomisen takia (ikää kun tulee enemmän). 

 

Vastaus: Kuvailemasi ”arkiruokavalio” sekä liikuntamäärät vaikuttavat tosiaankin terveyttä ja hyvinvointia edistäviltä. Näitä kannattaa ylläpitää jatkossakin. Tämän ns. arkisyömisen lisäksi kerroit syöväsi herkkuja suuren määrän kerran viikossa. Luettelet monenlaista syötävää, mutta mikä on Sinulle tuo ”suuri määrä” ja ”kunnon” herkuttelupäivä?  Tällä syömisellä ei siis ole kuitenkaan ollut tähän mennessä vaikutusta painoosi, lisäksi painoindeksisi on normaalipainon alarajalla. Näistä voisi päätellä, että herkkujen sisältämä energiamäärä on tarpeen täyttämään energiantarvettasi.

Terveelliseen ruokavalioonhan mahtuu myös herkkuja. Oikeastaan voisi myös sanoa, että terveeseen syömiseen kuuluu tietty rentous, syömisestä nauttiminen, ei huono omatunto, syyllisyys tms. Tähän liittyen herääkin monia kysymyksiä. Voisit miettiä, miksi kasaat herkut yhteen päivään. Pyritkö arkena askeettiseen, tosi terveelliseen ruokavalioon? Sallitko itsellesi tällöin herkkuja? Onko kuvailemasi syöminen ”lipeämistä” hyvistä päätöksistäsi? Vai juhlistatko esim. viikonloppua näillä herkutteluilla? Syötkö liian vähän ns. arkipäivinä, jolloin jo fysiologinen näläntunne ohjaa syömään enemmän? Kertooko ravintoaineiden imeytymisen miettiminen jotain suhteestasi ruokaan? Kun syöt herkkuja, onko syöminen tällöin hallinnassa?  Millaisia tunteita Sinulla liittyy syömistilanteeseen? Entä millaisia tunteita ja ajatuksia Sinulla on sen jälkeen?

Kysymyksestäsi käsitin, ettet ole tällä hetkellä huolissasi herkuttelupäivistä, mutta jotenkin mietit tämän mahdollista vaikutusta painoon myöhemmin. Painoindeksisi perusteella voisi tulkita, ettei vähäisestä painonnoususta olisi terveydelle ainakaan haittaa. Ehdotan, että mietit edellä olevia kysymyksiä ja päätät niiden perusteella, pitäisikö Sinun tehdä muutoksia syömiskäyttäytymiseen.

(Julkaistu 27.1.2014)


Makeanhimo 

Kysymys: Olen 16 vuotias jääkiekkoileva poika. Harrastan 6krt viikossa. Ruumiinrakenteeltani olen roteva ja suht lihaksikas. Pituuteni on 175 cm ja paino 88 kg.
Ongelmani on, että syön liikaa makeisia. Jos yritän olla ilman makeisia esim. 4 päivää, niin makeanhimo palaa voimakkaampana. Tuntuu kuin tästä olisi tullut kierre, josta ei pääse pois.
Mitä tehdä?

Vastaus: Ihminen pitää luontaisesti makeasta mausta. Makeisten lisäksi makeita syötäviä ovat myös monet hedelmät ja marjat. Makeisethan ovat värjättyä ja maustettua sokeria eli niistä saadaan energiaa ilman välttämättömiä ravintoaineita. Liiallinen sokerin käyttö aiheuttaa haittaa suun terveydelle sekä altistaa ylipainolle ja ravintoaineiden puutoksille. Makeiset sopivat kuitenkin myös ns. terveelliseen ruokavalioon, sopivassa määrin käytettynä.

Olet selvästi miettinyt asiaa ja tullut siihen tulokseen, että syöt makeisia liikaa ja haluaisit muutosta käyttäytymiseesi. Ensin sinun kannattaa miettiä perusruokien syömistä. Ihan ensimmäiseksi, onko ateriarytmi kohdallaan ja syötkö riittävästi aterioilla. Fysiologinen nälkä nimittäin altistaa hakemaan nopeaa helpotusta tilanteeseen ja makeat syötäväthän nostavat verensokeria nopeasti. Mikäli syöt riittävän usein (noin 3-4 tunnin välein) ja riittävän kokoisia annoksia, niin hyvä. Mikäli et, lähde tekemään niihin muutoksia. Liikkuvan nuoren ruokavaliosta voit lukea tarkemmin täältä ja Urheilijan ravitsemusoppaasta. 

Seuraavaksi voisit miettiä, mitä makeisten syöminen sinulle merkitsee. Onko kyseessä opittu tapa, joka liittyy tiettyihin tilanteisiin. Tai tunnetiloihin. Mieti, milloin ja missä syöt makeisia. Voisitko käyttäytyä ko. tilanteessa toisin? Mitä muuta voisit tehdä makeisten syömisen sijaan? Tai mitä muuta voisit tuolloin syödä? Tyydyttyisikö makeanhimo hedelmällä? Kokeile, mitä tapahtuu.  Mikäli joku toimintatapa tuntuu sopivalta sinulle, harjoittele toimimaan näin.

Voisit myös miettiä, mitä ajattelet makeisten syömisestä. Kiellätkö sen itseltäsi, suhtaudutko hyvin rajoittavasti? Ajatteletko, että vielä tänään voin syödä, mutta sen jälkeen aloitan karkkilakon? Tämä ajattelutapa saattaa johtaa siihen, että on tosiaan ”pakko” syödä silloin kun makeisia on tarjolla. Sen jälkeenhän se ”ei ole luvallista”. Voisiko omaa ajattelutapaa muuttaa; saan syödä makeisia, mutta voin myös itse päättää, milloin niitä syön ja paljonko.

Myös makeisten syömisessä voisi harjoitella ns. tietoista syömistä. Väittäisin, että tuolloin makeanhimo tyydyttyy jo vähemmälläkin. Eli laita yksi makeinen suuhun, mieti millaisia aistimuksia se tuottaa; miltä tuntuu suussa, muuttuuko tuntuma vähitellen, miltä maistuu. Siis syö hitaasti ja  nauti syömisestä.

(Julkaistu 30.12.2013)


Ravinnon rasvat ja tulehdus verisuonissa  

Kysymys: Luin lehtijutun, missä väitettiin, että meillä kaikilla on tulehdus verisuonissa. Ja että sydän- ja verisuonisairaudet johtuisivat tästä. Tämä aiheutuisi vääristä rasvoista ravinnossamme. Pitääkö tämä paikkansa?

Vastaus:  Sydän- ja verisuonisairaudet ovat monitekijäisiä, joten ei voida sanoa, että yksi yksittäinen tekijä aiheuttaisi  sydän- ja verisuonisairauksia. Sairastumiseen vaikuttavat elämäntavat, perintö- ja ympäristötekijät sekä sattuma. Elämäntavoilla, kuten rasvan laadulla, voi vaikuttaa valtimotautien vaaratekijöihin, joita ovat mm. kohonnut verenpaine, veren sokeri ja kolesteroliarvot, vähäinen liikunta ja ylipaino sekä tupakointi.

Sydän- ja verisuonisairauksien perussyy on valtimoiden kovettuminen eli ateroskleroosi, johon myös kysyjä luultavasti viittaa. Ateroskleroosissa valtimoiden sisäseiniin kertynyt kolesteroli ja sidekudos kovettuvat pesäkkeiksi, jotka vähitellen pienentävät verisuonen läpimittaa ja estävät veren virtaamasta lihaksiin ja muihin kudoksiin. Ateroskleroosin kehittyminen kestää vuosikymmeniä, mutta veren korkea kolesterolipitoisuus, tupakointi, diabetes ja kohonnut verenpaine edesauttavat sitä. Valtimotautitapahtuma johtuu yleisimmin siitä, kun valtimon seinämässä oleva ateroskleroosin aiheuttama kovettumapesäke repeää ja paikalle kertyneet verihiutaleet tukkivat valtimon.

Ravinnon rasvat voidaan luokitella koviin (tyydyttyneet rasvat)  ja pehmeisiin (kerta- ja monityydyttymättömät rasvat).  Kovia rasvoja on eläinperäisissä tuotteissa, kuten lihassa, maitotuotteissa ja kovetetuissa kasvirasvoissa (trans-rasvat). Pehmeää rasvaa on kasviöljyissä, margariineissa, kalassa ja pähkinöissä. Ravinnosta suositellaan saatavan rasvaa n. 30 % päivittäisestä energiansaannista, tästä 2/3 olisi hyvä olla pehmeää rasvaa.

Pehmentämällä ruokavalionsa rasvan laatua, voi pienentää riskiään sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Pehmeä rasva vaikuttaa laskevasti huonoon kolesteroliin (LDL) ja nostaa hyvän (HDL) kolesterolin määrää. Se laskee myös verenpainetta, parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja laskee elimistön tulehdustilaa sekä tekee hyvää iholle ja limakalvoille.

Pelisäännöt ruokavalion rasvan laadun pehmentämiseen:

  • Levitä leiville vähintään 60 % rasvaa sisältävää margariinia
  • Lorauta salaattiin öljypohjaista salaatinkastiketta 1- 2 tl/annos
  • Valitse nestemäiset maitotuotteet rasvattomina. Jogurteissa huomio myös sokerin määrään.
  • Leivän päälle kokolihaleikkele tai siivu korkeintaan 17 % rasvaa sisältävää juustoa.
  • Käytä ruoanlaittoon ja leivontaan vähintään 60 % rasvaa sisältävää margariinia (Huom! ei kääremargariini!), juoksevaa margariinia tai rypsiöljyä
  • Valitse lihoista enintään 10 % rasvaa sisältävä tuote, suosi kalaa ja siipikarjaa.
  • Syö kalaa 2-3 kertaa viikossa kalalajeja ja ruoanvalmistusmenetelmiä vaihdellen
  • Pähkinät ja siemenet sopivat välipaloille, muista kohtuullinen käyttömäärä, n. 2 rkl/vrk

  (Julkaistu 3.12.2013)

 

Säilyketonnikalan suolaisuus 

Kysymys: Onko säilyketonnikala liian suolaista?  

Vastaus: Säilyketonnikala sisältää suolaa noin 1,5 % eli noin 2 g/prk. Aikuisten suositellaan saavan suolaa enintään 6 g vuorokaudessa (Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2012).  Eli säilyketonnikala on hyvin suolaista. Kuitenkin tässäkin kokonaisuus ratkaisee, eli miten usein elintarviketta syö, minkä verran ja mitä muita suolan lähteitä ruokavaliossa on. Mikäli suolansaanti mietityttää laajemmin, voi sitä tarkastella tästä linkistä.

(Julkaistu 25.11.2013)  


Pätkäpaasto/jaksottainen paasto 

Kysymys: Mitä mieltä olette tästä pätkäpaasto muotidieetistä? Löytyykö kirjallisuutta jolla pääsisi liikkeelle jos se on ihan hyvä systeemi. 

Vastaus: Pätkäpaastolla tarkoitettaneen tässä jaksottaista paastoa, jossa syödään ns. normaalisti joinakin päivinä viikossa ja paastotaan/rajoitetaan energiansaantia huomattavasti muina päivinä.  Näistä tunnetuin lienee tällä hetkellä Mosleyn 5:2 paastodieetti. Tästä löytyy suomeksikin julkaistu opus.

Jaksottaista paastoa on tutkittu jonkin verran, yleisimmin ns. vuoropäiväpaastoa, jossa paastotaan joka toinen päivä. Eläinkokeissa on havaittu myönteisiä vaikutuksia mm. paastoverensokeriin, insuliiniherkkyyteen, verenpaineeseen ja veren kolesterolitasoihin. Ihmistutkimuksia on vähän ja ne ovat olleet lyhytkestoisia, vain joitakin viikkoja. Osittain tuloksia voi myös selittää laihtuminen, ei niinkään käytetty menetelmä. Tutkimuksista voi lukea tarkemmin tästä linkistä.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos on ns. perusterve ihminen, voi toki halutessaan kokeilla tätä menetelmää. Terveyttä edistäviin ruokavalintoihin kannattaa tietysti kiinnittää samanaikaisesti huomiota.

(Julkaistu 17.10.2013)    


 Hiuspohjan haju ja maidoton ruokavalio

Kysymys: Kärsin hiuspohjan pahasta tuoksusta, mikä ei lähde pesemällä. Sain tällaisen neuvon hiusklinikalta Annikki Hagrosilta:
"Iän myötä voi herkistyä maitotuotteille, jolloin hiuspohja haisee härskiintyneelle. Haju ei poistu pesuissa, eikä millään "hokkus-pokkus"-tempulla. Vain kokeilemalla maidotonta ruokavaliota 3 viikkoa, silloin haju haihtuu. Ei ole vaikea testata, eikä aiheuta mitään puutoksia kehossa."  Onko totta, että käyttämäni maitotuotteet aiheuttavat hiuspohjani pahan hajun? Muu iho ei tuoksu pahalle? 

Vastaus: Asiasta ei löytynyt tutkimusnäyttöä. Selitys ei tunnu todennäköiseltä, mutta mikään ei toisaalta estä kokeilemasta asiaa. Maidoton ruokavalio ei ole tarkka termi, mutta tarkoittanee tässä ruokavaliota, johon ei sisälly maitotuotteita. Mikäli maitotuotteet jättää pois, vaikkakin kolmen viikon ajaksi, tulisi silti huolehtia riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista (ja tietenkin monipuolisesta ruokavaliosta muutenkin). Maitotuotteet voisi tuon ajan korvata vaikka soijapohjaisilla tuotteilla, joihin on lisätty kalsiumia. Tällöin proteiininsaannissa ei tapahtuisi muutosta. D-vitamiinin voisi ottaa purkista.

(Julkaistu 17.10.2013)


Kumpi valita; kasvirasvajäätelö vai kermajäätelö?

Kysymys: Näin kesällä herkutellaan erilaisilla jäätelöillä ja mietin, onko kasvisrasvajäätelö parempi valinta kuin kermajäätelö?  

Vastaus: Kasvirasvajäätelö mielletään usein kevyemmäksi ja ns. terveellisemmäksi vaihtoehdoksi rasvan laadun vuoksi. Kasvirasvajäätelöiden ja kermajäätelöiden energiamäärä on kuitenkin hyvin samanlainen. (Näitä kevyempi vaihtoehto on maitojäätelö.) Lisäksi kasvirasvajäätelöiden rasvakoostumuksia tutkittaessa on havaittu, että ko. jäätelö saattaa yllättäen sisältää enemmän kovaa rasvaa kuin kermajäätelö (lisätietoa tästä). Tuotteiden välillä lienee kuitenkin eroja.  

Jäätelö sisältää runsaasti sokeria, eikä muutenkaan kuulu ns. perusruokiin, joita on hyvä syödä päivittäin. Jäätelö kannattaa siis valita makumieltymysten perusteella ja nauttia tällöin kiireettömästi ja kaikin aistein tästä kesäherkusta!

(Julkaistu 6.8.2013)