Ravitsemus eri ikäkausina / eri tilanteissa

Ravitsemus eri ikäkausina / eri tilanteissa - kysymykset ja vastaukset 

Eri ikäisten ihmisten ravitsemukselliset tarpeet ovat erilaisia. Myös erilaiset tilanteet vaikuttavat ravinnontarpeeseen. Esimerkiksi lapsuudessa keskeistä on monipuoliseen ruokavalioon totuttautuminen. Ruokahaluttomalla ikääntyneellä vastaavasti keskeistä on riittävä energian- ja proteiininsaanti.Sivulta löydät aiempia vastauksia.


Proteiinivalmisteen käyttö raskausaikana 

Kysymys: Hei! Olen viikolla 17 raskaana, ja haluaisin tietää mitä proteiinivalmistetta olisi turvallista käyttää näin odotusaikana? Olen ennen käyttänyt mm. Mannisen HydroIsoa sekä Selfin Whey shakea. 

Vastaus: Proteiinivalmisteet ovat yleensä puhdasta proteiinia, jolloin niissä ei ole proteiinin lisäksi muita raskaana olevalla naiselle tärkeitä ravintoaineita. Raskauden aikana kannattaakin  proteiinivalmisteiden sijaan proteiininlähteinä suosia lihaa, kalaa ja vähärasvaisia maitotaloustuotteita. Näin syömällä varmistat riittävän proteiinin saannin lisäksi raudan, kalsiumin, jodin, D-vitamiinin ja pehmeiden rasvojen saannin.

Aikuisilla myös raskaana olleessa proteiinin saantisuositus on 1,1-1,3 g/painokilo. Jos painoa on 58 kg, proteiinin tarve on 64-75 grammaa päivässä. Reilut 70 grammaa proteiinia saa syömällä esimerkiksi 100 grammaa kypsää lihaa, kalaa tai kanaa (24 grammaa proteiinia), 3 lasillista maitoa/piimää tai jogurttia (24 grammaa proteiinia), puoli purkkia (100 g) raejuustoa (16 grammaa proteiinia) ja 3-4 siivua juustoa (8 grammaa proteiinia).

Mainitsemiesi valmisteiden käyttöä ei ole tutkittu raskauden aikana, joten niiden turvallisuutta ei voi taata. Jos lääkäri tai ravitsemusterapeutti on valmisteen sinulle määrännyt, saat heiltä ohjeet myös raskauden aikaiseen käyttöön.

Lue lisää:
Raskausajan ruokavalio
Lapsiperheen ruokasuositus, hyvää tietoa myös raskausajan ruokavaliosta

(julkaistu 14.9.2016)

 

Nirsoileva pikkuveli

Kysymys: 8-vuotias pikkuveljeni syö huonosti ja siitä on tullut koko perhettä koskeva ongelma. Pikkuveljeni on aina ollut todella "nirso" syöjä eikä suostu syömään kuin muutamia ruokia kuten; makkara, riisi, kana, leikkeleet, välipalakeksit, riisimurot, tumma paahtoleipä. Lisäksi hänen syömisensä on todella hidasta. Hänen kanssaan on yritetty opetella maistamaan uusia makuja ja kasviksia pikkuhiljaa, ja esim. nyt hän pystyy syömään muutaman palan omenaa, pinaattia ja papuja. Hän on hoikka, mutta aktiivinen ekaluokkalainen ja harrastaa taekwondoa. Tällä hetkellä ruokailutilanteet saattavat yltyä kaoottisiksi, sillä vanhempani käskevät pikkuveljeäni syömään ja hoputtavat tätä. Syömme koko perhe yhdessä illallisen saman pöydän ääressä. Tuntuu pahalta katsoa vierestä, kun pikkuveli valittaa, ettei pidä ruuasta, ja söisi ruokansa mieluusti todella hitaasti tai jättäisi kokonaan syömättä.  Mitä tehdä? - Huolestunut isosisko

Vastaus: Nirsoileminen on lapsilla varsin yleistä. Lapsen ruokahalu vaihtelee päivittäin ja kausittain. Energiantarpeeseen ja ruokahaluun vaikuttavat mm. kasvunopeus, ulkoilu, päivärytmin vaihdokset, unen määrä ja terveydentila. Hienoa, että teidän perheessänne syödään yhteinen illallinen, sillä se tuo myös nirsoilijalle tukea ja turvaa syömiseen mallioppimisen kautta. Tiedätkö, kuinka pikkuveljelläsi onnistuu syöminen koulussa? Tai miten ja millaisia välipaloja hän syö? Valikoivasti syövät lapset saavat muihin lapsiin verrattuna suuremman osan energiasta välipaloista ja vähemmän pääaterioilta, joten erityisesti nirsoilevien lasten välipalojen tulee olla monipuolisia.

Kirjoitat, kuinka ruokailutilanteet voivat välillä yltyä kaoottisiksi veljen ruokailujen vuoksi. Vanhempien ei tulisi häiritä lasten luontaista kylläisyyden säätelyä esimerkiksi tuputtamalla ruokaa tai vaatimalla syömään lautasen tyhjäksi. Toisaalta vanhemman tulisi kunnioittaa lapsen syömistahtia ja viipyä pöydässä niin pitkään, että lapsi malttaa syödä kyllikseen. Toki arjen kiireet harrastuksineen voivat tuoda tähän omat aikataulunsa. Vanhempasi ovat varmasti huolissaan veljesi ruokailuista ja niiden riittävyydestä, ja tämän takia myös tuputtavat ruokaa. Helpottaisiko, jos vanhempasi kiinnittäisivät vähemmän huomiota veljesi ruokailuun? Joskus valikoivuus ja nirsoilu voi olla huomion hakemista. Lasta ei pidä pakottaa syömään sellaisena päivänä, jolloin ruoka ei maistu, sillä pakottaminen voi saada aikaan vastenmielisyyttä ruokaa ja ruokailutilannetta kohtaan.

Olette toimineet aivan oikein, kun olette harjoitelleet pikkuhiljaa uusia makuja. Uusien makujen opetteluun voi käyttää myös Sapere makukoulu ideaa, josta voit lukea lisää täältä. Sapere-menetelmän sivuilta tai järkipalaa- hankkeesta.  Kokoontukaa koko perhe yhteen ja tehkää makukoulua, se on mukavaa ajanvietettä ja sen avulla oppii positiivista suhtautumista ruokaan. Syömiseen liittyy paljon aistimista kaikilla aisteilla. Jos veljesi on erittäin herkkä aistija, voi hän tämän takia olla valikoiva ruoan suhteen. Aistiyliherkkyydestä voi lukea lisää täältä. Jos kyse on aistiyliherkkyydestä, voi se myös helpottaa vanhempiesi huolta, kun nirsoilun taustalla on jokin ”syy”.

Vastaukseni pääviestinä tiivistetysti on, että yritä puhua vanhemmillesi, että antaisivat veljellesi tilaa ja aikaa syömiseen. Jos kasvu etenee tasaisesti, ei ole huolta ravitsemuksellisesta riittävyydestä. Ruokia voi myös ”tehostaa” eli lisätä energiaa kotikonstein, esim. rasvalisällä riisiin ja runsaasti rasvaa leiville. Vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia turvaamaan voi ottaa käyttöön monivitamiinivalmisteen.

(julkaistu 30.5.2016)


Laksatiivin käyttö ikääntyneellä

Kysymys: 80-vuotiaan äitini omaishoitajana kysyisin Smart Laxin käytöstä,eli voiko sitä käyttää pussin päivässä jatkuvasti. Äitini valittaa huonoa oloa, varsinkin puuron syönnin jälkeen. Puurossa on luumuja ja kokonaisia pellavansiemeniä. Jos hänellä on epäilemiäni divertikkeleitä, ovatko siemenet haitallisia? 

Vastaus: Smartlax on laksatiivi eli suolen toimintaa stimuloiva aine, jota käytetään ummetuksen hoitoon. Kyseisen valmisteen vaikuttava aine on makrogoli, joka sitoo vettä suoleen ja pehmentää näin ulosteen koostumusta ja lisää ulosteen massaa. Käyttöä ei suositella, mikäli on todettu suolen ahtauma tai tulehduksellinen suolistosairaus. Usein ikääntyneillä on säännöllisessä käytössä laksatiivi, eikä kysyjän ilmoittamasta valmisteesta ja käyttömäärästä ole todennäköisesti haittaa. Ummetuksen ehkäisyssä on tärkeää pitää huolta riittävästä nestemäärästä (ikääntyneille suositus 5-8 lasillista nesteitä/vrk) ja kuitumäärästä (runsaskuituisia viljatuotteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä). Myös liikunnasta on apua ummetuksen hoidossa.

Divertikkeleistä ja ruokavaliosta oli Hyviksessä jo yksi aiemmin vastattu kysymys. Vastauksessa on käsitelty myös siemenien käyttöä, joten kopioin vastauksen tähän: Suolen umpipussitaudissa eli divertikuloosissa paksusuolen seinämään on syntynyt pullistumia eli divertikkeleitä. Umpipussitauti voi olla täysin oireeton, mutta noin joka viidennellä umpipussitautiin liittyy oireita. Tavallisesti ne ilmenevät erilaisina "ruuansulatushäiriöinä", kuten epäsäännöllinen vatsan toimintana, ummetuksena tai ilmavaivoina. Oireet ovat usein samantyyppisiä kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä.

Divertikkeleiden hoitoon rauhallisessa vaiheessa ja ennaltaehkäisyyn suositellaan runsaskuituista ruokavaliota sekä riittävästi nestettä ja liikuntaa. Varsinkin viljatuotteiden sisältämä kuitu on suositeltavaa. Myös kuitulisät, esim. Vi-Siblin sopii. Selluloosaa tai sokerialkoholeja sisältäviä kuitulisiä kannattaa kokeilla varovasti, ne aiheuttavat usein ilmavaivoja. Runsaskuituisen ruokavalion kanssa on muistettava juoda riittävästi, sillä kuitu sitoo nestettä itseensä. Lisää kuidusta ja kuitutestin voit tehdä leipätiedotuksen tai Sydänliiton sivuilla. Siemenet, esim. seesamin-, pellavan-, auringonkukan- tai kurpitsan- soveltuvat myös divertikkelipotilaalle rauhallisessa vaiheessa, kuitenkin yksilöllisesti kokeillen. Omenansiemeniä ei suositella syötäväksi edes normaalisuoliston omaaville. Tomaattia voi kokeilla yksilöllisesti, jos se ei aiheuta oireita, voi sitä käyttää. Jos raakasalaatit eivät sovi, kannattaa suosia kypsytettyjä kasviksia, jotka ovat vatsaystävällisempiä kuin raa’at kasvikset. Muista myös marjat ja hedelmät, kokeile rohkeasti sopivia. Ruokavalio on kuitenkin yksilöllinen kokonaisuus, joka löytyy vain kokeilemalla.

 (Julkaistu 29.10.2015)


Gluteeniton ja maidoton ruokavalio

Kysymys: Hei. Minulla on luontaisesti gluteeniton ja maidoton ruokavalio. Syön kuitenkin silloin tällöin pieniä määriä kypsytettyjä juustoja ja laktoositonta maitoa, jotka eivät vähäisissä määrin nautittuina tuota ongelmaa. Syön runsaasti kananmunia, kalaa ja lihaa. Kärsin lisäksi herkästi kovasta vatsan turvotuksessa. Olen havainnut, että turvotusta ei ole, jos noudatan tiukkaa fodmap-ruokavaliota. Eli jos välttelen lisäksi kaaleja, papuja, pähkinöitä,herneitä, kivellisiä hedelmiä,sipuleita ja omenoita yms, turvotusta ei ole. Syön marjoja, banaaneja, sitrushedelmiä, ja vihreitä vihanneksia. Kysymys kuuluu, että saanko tarpeeksi kaikkia ravintoaineita? 

Vastaus: Gluteeniton ruokavalio on ravitsemuksellisesti riittävä, kun syö monipuolisesti ja pitää huolta riittävästä täysjyväviljan käytöstä. Eli syö päivittäin suositellut 6-9 annosta leipää, puuroa, mysliä tms. Leipien valinnassa kannattaa tutkailla pakkausmerkinnöistä kuitupitoisuutta (kuitupitoisuus vähintään 6 g/100 g). Kuidun saantia voi arvioida Keliakialiiton kuitutestillä

Maidottomassa ruokavaliossa (eli ruokavaliossa, jossa vältetään maidon proteiineja) tulee varmistaa riittävä kalsiumin, D-vitamiinien, B-ryhmän vitamiinien ja proteiinin saanti. Nämä ovat siis ravintoaineita, joiden lähteenä maito on yleensä tärkeä suomalaisessa ruokavaliossa . Mikäli maitotuotteita on vain pieni määrä käytössä ja/tai harvoin, olisi hyvä käyttää kalsiumlisää (500-1000 g/vrk) päivittäin ja D-vitamiinilisää ainakin talviaikaan (loka-maaliskuussa) 10 µg/vrk. Riittävän määrän proteiinia saa, mikäli käyttää lihaa, kanaa, kalaa, kananmunaa tai palkokasveja kahdella aterialla päivässä ja maidon tilalla esim. soijajuomaa.

FODMAP –ruokavaliota käytetään ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa. Ruokavaliossa vältetään hiilihydraatteja, jotka imeytyvät huonosti ja fermentoituvat eli käyvät paksusuolessa. Lue lisää Syö Hyvää sivuston artikkelista. Ruokavaliossa vältetään mm.joitakin viljoja, laktoosia sisältäviä maitotuotteita, kivellisiä hedelmiä, sipuleita, palkokasveja, kaaleja ja sieniä. Näiden lisäksi suositellaan vähentämään kahvin, chilin sekä hiilihapollisten ja kofeiinipitoisten juomien käyttöä. Ruokavalion noudattamisessa liian tarkka ruoka-aineiden rajoittaminen ja määrien tarkkailu eivät välttämättä paranna vatsaoireiden hallintaa verrattaessa ruokavalioon, jossa karsitaan suurin osa FODMAP- hiilihydraateista.

Suosittelen hakeutumaan laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle ravintoaineiden saannin riittävyyden arviointiin, koska ruokavaliossa on monia rajoitteita. Tapaamisessa voi myös keskustella välttämisen tarkkuudesta sekä suunnitella ruokavaliota yksilöllisesti

(julkaistu 30.9.2015)


Imeväisen riittävä raudansaanti 

Kysymys: Olemme kasvissyöjä (lakto-ovo) perhe. 6 kuukauden ikäisen vauvamme olisi saatava ruuasta riittävästi rautaa, mutta se tuntuu tällä hetkellä hankalalta. Useisiin vauvan puuroihin on lisätty rautaa, mutta vauvamme vaikuttaa olevan yliherkkä viljoille. Miten voimme taata vauvalle riittävän raudan saannin ennen 7 kuukauden ikää, jolloin hän voi alkaa syödä soijaa ja tofua? Hampun siemeniä hänelle ei oletettavasti saa vielä antaa. 
 

Vastaus: Imeväisikäisen tärkein raudan lähde on äidinmaito tai äidinmaidonkorvike. Mikäli imetys lopetetaan ennen vuoden ikää, käytetään teollisia äidinmaidonkorvikkeita. Soijajuomaa tai muuta maidon tilalla käytettäviä tuotteita ei suositella, sillä ne eivät vastaa koostumukseltaan äidinmaidonkorvikkeita.

Viljavalmisteet ovat kasvuiässä tärkeitä energian ja ravintoaineiden lähteitä. Puolen vuoden alkaen iästä suositellaan täysjyväpuuroja marja- ja hedelmäsoseiden kanssa. Allergiaohjelman yksi pääviesteistä on, että ruoka-ainetta vältetään vain, mikäli tästä on selviä ja haittaavia oireita. Imeväisiässä on tärkeä totuttaa elimistö erilaisille ruoka-aineille. Mietinkin, mistä kysyjä päättelee ”yliherkkyyttä”. Monesti tässä mietitään esim. ulosteen koostumuksen muutosta. Tulkinnassa tulee huomioida, että vauvan uloste voi olla hyvin erinäköistä eri päivinä ja ruokavaliomuutokset (eli esimerkiksi viljatuotteiden aloittaminen) vaikuttavat myös ulosteen ulkonäköön, koostumukseen ja ulostuskertoihin. Kyseessä siis monesti normaali tilanne ja totutteluvaiheen jälkeen suolen toiminta normalisoituu. Jos kysyjä kuitenkin epäilee allergiaa tai yliherkkyyttä, olisi hyvä ottaa yhteyttä lastenlääkäriin altistuskokeen järjestämiseksi. Omin päin viljoja ei kannata jättää pois, sillä silloin lapsen riittävät ravintoaineiden saanti voi vaarantua.

 

Kasvisruokavalion toteuttamisesta imeväisiässä löytyy lisätietoa tästä linkistä.  

Imeväis- ja leikki-ikäisen ruokavaliorajoituksista lisätietoa täältä

(julkaistu 19.2.2015)


Ruokailu vuorotyössä

KysymysMiten syödä vuorotyössä? 12 h työvuoro 06-18 ja 18-06. Miten syödä yöllä, jotta välttyy makeanhimolta ja painonnousulta. Olen pyrkinyt vähähiilariseen, aiemmin söin yöllä vain kasviksia, mutta paino nousi. Pitääkö syödä vai olla syömättä ennen kuin käy nukkumaan aamulla? 

Vastaus: Vuorotyössä poiketaan elimistön fysiologisesta vuorokausirytmistä, joten etenkin yöaikaisia ruokailuja kannattaa suunnitella. Öisin ruoansulatus ja hormonitoiminta toimivat eri tavoin kuin päivällä, joten yöaikaan syöminen saattaa aiheuttaa ruoansulatuselimistön oireita, kuten ilmavaivoja, vatsakipua ja närästystä. Vuorotyön on todettu tutkimuksissa myös altistavan ylipainolle terveysongelmille, kuten tyypin 2 diabetekselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Näin ollen sekä ruokailujen rytmitykseen että myös ruokailun kokonaisuuteen eli riittävään kasvisten ja täysjyväviljan käyttöön, rasvan laatuun ja enintään kohtuulliseen alkoholin käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota.

Kysyjän mainitseman ”makeanhimon” välttämiseksi kannattaa ainakin välttää pitkiä ateriavälejä ja hyvin niukkaa syömistä. Ruokavalion kokonaisuus, kuten myös fyysinen aktiivisuus, vaikuttavat tietysti myös painonnousuun.

Työvuoron aikaisiin ruokailukertoihin vaikuttavat erityisesti työn luonne ja tauotus. Työvuoron ollessa klo 06-18 voisi syödä näin: aamupala herätessä tai heti töihin tullessa, pieni välipala aamupäivällä, lounas, pieni välipala iltapäivällä ja lämmin ateria työvuoron loppupuolella tai heti kotiin tullessa.

Työvuoron ollessa klo 18–06 voisi ruokailu olla tämän kaltaista: lämmin ateria ennen työvuoroa tai heti sen alussa ja yön aikana 3-5 h välein ruokailua, esim. hedelmiä, jogurttia, viiliä ja leipää. Yöaikaan kannattaa välttää sokeripitoisia elintarvikkeita, sillä nopeat verensokerin heilahtelut saattavat heikentää keskittymistä. Kofeiinipitoista juomaa voi juoda yövuoron alussa. Myös riittävästä juomisesta tulee huolehtia. Yövuoron loppupuolella juomista kannattaa vähentää, koska myös munuaisten toiminta on yöaikaan erilaista, ja lisääntynyt virtsaneritys saattaa vaikuttaa nukkumiseen vuoron jälkeen. Ennen nukkumaan menoa voisi nauttia pienen, hiilihydraattipitoisen aterian, esim. leipäviipaleen ja hedelmän.

(Julkaistu 8.1.2015)


Ikääntyneen heikentynyt ruokahalu

Kysymys: Mitä suosittelisit ruokahalun herättelijäksi ikääntyneelle lonkkaleikkauksen jälkeen, kaikki ruoka tökkii, vain kaurapuuro menee?  

Vastaus: Ikääntyneille ja varsinkin leikkauksen tai sairauden jälkeen erityisen tärkeää on riittävä energian ja proteiinin saanti. Ikääntyneillä ruokahalu heikkenee usein lääkkeiden, suun terveyden ja hidastuneen mahalaukun tyhjenemisen (kylläisyyden tunne tulee varhain) seurauksena. Ikääntyessä korostuu ruoan laatu, sillä ravintoaineiden tarve ei vähene ikääntyessä. Ruokahalun ollessa huono keskitytään ruokiin, jotka maistuvat, terveysnäkökulmien jäädessä toissijaiseksi.

Säännöllinen ja tiheä ateriarytmi takaa riittävän energiansaannin pitkin päivää. Sairaana näläntunne heikkenee, joten nälkää ei pitäisi odotella vaan syödä jotain 2-3 tunnin välein.  Pienikin välipala on parempi kuin syömättömyys. Pääateriat voi nauttia siihen vuorokauden aikaan, kun ruoka maistuu parhaiten. Yöpaasto ei saisi venyä yli 11 tuntiin. Proteiinia eli valkuaisaineita ikääntynyt tarvitsee 1-1,5 g/painokilo. Hyviä proteiininlähteitä ovat liha, kana, kala ja maitotuotteet, kananmuna, pavut ja herneet.  Nyrkkisääntönä voi pitää, että jokaisella aterialla on vähintään yksi proteiininlähde. Useat valmistajat ovat tuoneet viime aikoina markkinoille proteiinilla rikastettuja tuotteita, joita voi hyödyntää esimerkiksi välipaloilla tai jälkiruokina.

Ruokahalun ollessa huono voi kokeilla tarjota mieliruokia. Usein pienet annokset herättävät ruokahalun paremmin kuin suuri annos. Ruokia voi myös rikastaa kotikonstein. Esimerkiksi puurot maitoon keitettyinä, rasva- ja sokerilisällä. Kastikkeet, voisilmät ja kermatilkat lisäävät helposti pääruoan energiasisältöä. Jälkiruokana pieni annos jäätelöä, marjarahkaa tai kiisseliä kermavaahdolla tyydyttää makean nälän ja antaa energiaa. Sokeria, hunajaa tai siirappia voi sekoittaa jälkiruokiin, puuroon tai juomiin. Jotta energiaa tulisi riittävästi, valitaan maitovalmisteista, juustoista, leipärasvoista ja naposteltavista eniten energiaa sisältävä vaihtoehto. Kotona voi pitää naposteltavaa esillä jatkuvasti. Maito tai mehu janojuomana tuovat myös lisäenergiaa ruokavalioon. Juominen olisi hyvä sijoittaa aterioiden väliin, jottei täytä nesteellä vatsaa. Välipaloilla voi tarjota valmiita välipalajuomia tai juotavia jogurtteja. Kasvikset sisältävät vain vähän energiaa, joten huonon ruokahalun omaavalla kasvisten määrää voi vähentää. Kasvikset tuovat annokseen väriä ja makua, mutta niillä ei ole hyvä täyttää vatsaa. Lisää salaattiin/kasviksiin loraus öljypohjaista salaatinkastiketta. Ruokailuympäristöllä voi vaikuttaa ruokahaluun. Tuuleta huone ennen ruokailua tai jos mahdollista käy hieman ulkona. Kaunis kattaus ja ruokaseura tuovat ruokailuun ulottuvuutta.

Jos ruokahalu on erittäin huono ja mitkään edellä mainitut keinot eivät tunnu auttavan voi kokeilla apteekeista saatavia täydennysravintovalmisteita. Valmisteet sisältävät energiaa yhden pienen aterian verran (300-400 kcal) pienessä koossa. Yhdestä pakkauksesta saa viidesosan päivän energiantarpeesta. Tuotesarjoja ovat esimerkiksi Nutridrink®, Fresubin®, Resource®. Makuvaihtoehtoja on runsaasti.

Lisäksi ikääntyneille suositellaan D-vitamiinilisää 20 µg/vrk ympäri vuoden.

(Julkaistu 14.1.2014)


Kasvisruokavalion riittävyys

Kysymys: Olen 21-vuotias nainen, 172 cm pitkä ja paino 69 kiloa. Aloitin pescovegetaarisen ruokavalion alkuvuodesta. Kananmunaa en syö kuitenkaan sellaisenaan, vaan esim. leivoksissa. En ole lihonut enkä laihtunut ruokavalioni aikana. Aluksi olin hyvinkin pirteä ja voin paljon paremmin kun liharuokaa syödessäni. Nyt kuitenkin lähiaikoina oloni on todella väsynyt ja tunnen itseni kiukkuiseksi ja aikaansaamattomaksi. Liikun ja ulkoilen säännöllisesti päivittäin koiran kanssa.
Syön mielestäni normaalisti, papuja, linssejä, soijatuotteita, maitotuotteita, leipää, kalaa, kasviksia, juureksia, hedelmiä ja siemeniä ja pähkinöitä. Perunoita en usein syö vaan enemmänkin punajuuria, porkkanoita ja kukkakaalia. Jääkö minulta mahdollisesti jotain huomioimatta? Olisiko minulla syytä tai edes mahdollisuutta hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle? Kiitos jo etukäteen vastauksesta! 

Vastaus: Pescovegetaarinen ruokavaliohan sisältää kasvikunnan tuotteita, maitotuotteita, kananmunaa ja kalaa. Ruokavaliosta saa melko helposti ravitsemuksellisesti riittävän, kun valitsee ruoka-aineita monipuolisesti. Luettelemiesi ruoka-aineiden perusteella näin näyttäisikin olevan. Myös energiansaanti vaikuttaa tarvetta vastaavalta, koska paino on pysynyt samoissa lukemissa. Kriittinen ravintoaine saattaa olla rauta, etenkin mikäli menetys on suurta runsaiden kuukautisten vuoksi. Monissa ruokavalioon kuuluvissa tuotteissahan on runsaasti rautaa, tämä kasvikunnan ei-hemirauta on kuitenkin huonommin imeytyvää kuin eläinkunnan hemirauta. Lisäksi esim. palkokasvien polyfenolit ehkäisevät raudan imeytymistä. Non-hemiraudan imeytymistä voi edistää syömällä samalla aterialla C-vitamiinipitoista ruoka-ainetta tai kalaa. Lisätietoa raudasta tästä linkistä.

Ehdotan, että hakeutuisit terveydenhuoltoon (tilanteesi mukaan; opiskelu- tai työterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen) tarkistuttamaan elimistösi rautastatuksen. Mikäli rautastatus on hyvä ja väsymys jatkuu, voisit selvittää paikkakunnaltasi mahdollisuutta hakeutua ruokavalion tarkistukseen ravitsemusterapeutin vastaanotolle, joka julkiselle tai yksityiselle puolelle. 

(julkaistu 25.11.2013)