Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet - kysymykset ja vastaukset  

Monipuolisesta ruokavaliosta saa yleensä riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Markkinoilla on kuitenkin monenlaisia tuotteita, joiden tarpeellisuutta on hyvä miettiä. Sivulta löydät aiempia vastauksia

Karnosiinilisän käyttö diabeetikolla

Kysymys: Sopiiko karnosiini diabetes 2 henkilölle (lääkkeenä on mm. insuliini)?  Mikä on paras öljyvalmiste,omega-öljy, E-Epa?

Vastaus: Karnosiini on dipeptidi, eli kahdesta aminohaposta muodostanut yhdiste. Karnosiinia käytetään lisäravinteena urheilussa, tavoitteena lihaskestävyyden parantaminen.  Karnosiinia saa ruuasta (mm. kananmuna, liha, kala, pavut, merilevä ja vihreät kasvikset), ja ensisijaisesti kehottaisinkin syömään monipuolisesti. Ravinnosta saatava karnosiini riittää hyvin tyydyttämään tarpeen.

Lääkeasiaan kysyin kommentteja Fimeasta, farmasian tohtori Johanna Jyrkältä. Hän kertoi, etteivät tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävät insuliinit eivät ole esteitä karnosiinilisän käytölle. Tosin tutkimustieto karnosiinilisän vaikutuksista on hyvin vähäistä.

Ruokavaliolla on mahdollista tyydyttää myös rasvahappojen riittävä saanti ilman, että tarvitaan öljyvalmisteita, omega-öljyjä tai muita rasvahappolisiä. Rakenna ruokavaliosi rasvan saanti pehmeistä lähteistä, kuten rypsiöljystä, kalasta, margariineista, avokadosta, siemenistä ja pähkinöistä, jolloin saat riittävästi myös välttämättömiä rasvahappoja.

(Julkaistu 24.11.2015)

Luontaistuotteiden käyttö raskauden aikana

Kysymys: Voiko karnosiinia, ubikinonia tai l-karnitiinia käyttää raskauden aikana? Minulla on ms-tauti ja raskaus suunnitteilla ja ilman noita ravintolisiä kuntoni heikkenee, joten en raskauden aikana voi niitä lopettaa. Kiitos tuhannesti vastauksesta! 

Vastaus: Etsin tietoa Herbalbase –tietokannasta, joka sisältää näyttöön perustuvan tietoa luontaistuotteiden tehosta ja turvallisuudesta. Lisäksi varmistin tiedon naistentautien erikoislääkäriltä. Yhteenvetona voisi sanoa, että joko kyseisten aineiden turvallisuudesta raskausaikana ei ole tutkimustietoa, tai sitten tutkimustieto on niukkaa, joten käytettävissä olevan tiedon perusteella niitä ei voi suositella raskausaikana käytettäviksi.

Karnosiinin käytöstä raskauden aikana: ”Raskauden aikaisen käytön turvallisuudesta ei ole julkaistuja kliinisiä tietoja. Eläinkokeita lisääntymisturvallisuudesta ei ole tehty. Raskauden aikaista käyttöä tulee välttää.”

Ubikinonin käyttö raskauden aikana: ”Koentsyymi Q10:n käytön turvallisuudesta raskauden aikana ei ole kertynyt riittävästi kokemusta eikä käyttöä voida suositella. Yhdessä epidemiologisessa tutkimuksessa (n=50) koentsyymi Q10:n käytön ja syntymäpainon välillä havaittiin positiivinen korrelaatio [(42)]. Yhdessä tutkimuksessa koentsyymi Q10:n (200 mg vuorokaudessa) käytöllä 20. raskausviikosta alkaen raskauden loppuun saakka ei raportoitu olevan haitallista vaikutusta raskauden kulkuun [(51)]. Kumpaakaan tutkimusta ei kuitenkaan ollut suunniteltu teratogeenisuuden tai sikiötoksisuuden havaitsemiseen.
On kertynyt jonkin verran näyttöä siitä, että raskausmyrkytyksen yhteydessä äidin plasman koentsyymi Q10:n pitoisuudet voivat olla tavanomaista matalammat [(52)],[(53)],[(54)],[(54)]. Ilmiön kliininen merkitys on kuitenkin toistaiseksi epäselvä [(54)]. Yhden RCT:n mukaan koentsyymi Q10-lisä voi pienentää riskiä raskausmyrkytykseen [(51)]; tulosten vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää näyttöä.
Yhden tutkimuksen mukaan myös ennenaikaisesti synnyttäneiden äitien amnionnesteen koentsyymi Q10:n pitoisuudet ovat olleet tavanomaista matalammat [(56)]. Löydöksen merkityksen arvioiseksi tarvitaan lisää tutkimuksia.

”L-karnitiinin käyttö raskauden aikana: ”Hyvin rajallisen tiedon mukaan l-karnitiinin käyttö raskauden aikana (1. trimesterin loppupuolelta) ei aiheuttaisi merkittäviä sikiöhaittoja ja toisaalta hoidolla pystytään lisäämään l-karnitiinin pitoisuutta [(42)]. Eläinkokeissa rotilla ja kanilla ei ole tullut esiin teratogeenisiä vaikutuksia [(1)]. Vitaali-indikaatioissa (primaari l-karnitiinin puutos) korvaushoidon vaikutukset todennäköisesti voittavat mahdolliset riskit [(1)], mutta muissa indikaatioissa l-karnitiinin käyttöä raskauden aikana tulee välttää vähäisen turvallisuustiedon takia.”

(Julkaistu 15.4.2015)

Välttämättömät ravintoaineet Cambridge -dieetissä 

Kysymys: Hei! Minulla on ylipainoa noin 30 kg. Olen aikeissa aloittaa Cambridge-dieetin. Kysyisin, että onko se turvallinen? Onko tuotteissa olevat vitamiini- ja hivenainemäärät sopivia, ettei tule mitään vaarallista yliannostusta, jos käyttää aluksi vain kyseisiä tuotteita. Kiitos vastauksesta!      

Vastaus: Cambridge- dieettistä minulla ei ole kokemuksia asiakastyöstä ja muutoinkin tuote on minulle vieras. Vierailin tuotteiden internet sivulla etsimässä tietoa. Cambridgessä on monta eri ohjelma vaihtoehtoa, joista valitaan valmentajan avulla sopivin. Tuotteet ovat nk. ENED (erittäin niukka energiainen dieetti) valmisteita ja niitä voidaan käyttää ainoana ravinnon lähteenä. Riippuen valitusta ohjelmasta, käytettyjen tuotteiden ja oikean ruoan suhde vaihtelee. Internet sivuilla ei ole tuotteiden tarkempaa ravintoainesisältöä, joten en voi ottaa kantaa kysyjän kysymykseen riittävästä tai liian suuresta vitamiinien ja kivennäisaineiden saannista.

Erittäin niukka energiaisessa dieetissä (ENED) energiaa tulee noin 800 kcal/vrk. Dieetti toteutetaan dieettiä varten suunnitelluilla valmisteilla, joita on saatavilla apteekeissa ja päivittäistavaraliikkeissä. Valmisteissa tulisi olla hyvälaatuista proteiinia 50 g/vrk, hiilihydraattia 10-80 g/vrk, välttämättömiä rasvahappoja 3g/vrk ja lisäksi tarvittavat määrät vitamiineja ja kivennäisaineita. Valmisteita nautitaan valmisteesta riippuen 4-7 pussia päivässä. Lisäksi juodaan runsaasti kalorittomia nesteitä (vettä), ja rinnalla voidaan käyttää pieniä määriä vesipitoisia kasviksia, kuten kurkkua ja salaattia. Lisätietoa lihavuuden hoidosta ja ENEDistä voi lukea Käypä Hoito suosituksesta.

Terveydenhuollossa käytetään ENEDiä lihavien (BMI yli 30) hoidossa. Käytettyimmät valmisteet ovat Nutrilett ja Allevo. ENED tulisi toteuttaa aina terveydenhuollon ammattihenkilön valvonnassa ja jos henkilöllä on sairauksia, kuten diabetes tulisi aloittamisesta neuvotella lääkärin kanssa. ENEDin rinnalla tulisi olla elintapaneuvontaa, jotta saavutetusta painonpudotuksesta tulisi pysyvä. Ilman ruokailutottumusten muuttamista on pysyvä painonhallinta mahdotonta. Monissa sairaanhoitopiireissä pyörii ENED ryhmiä, suosittelen että ottaisit yhteyttä omaan terveydenhoitajaasi ja kysyisit ryhmien toiminnasta omalla paikkakunnallasi.

(Julkaistu 10.4.2015)

Magnesiumvalmiste ja vatsaoireet

Kysymys: Minulle määrätty magnesiumia hermostoon, mutta poretabletteina tai tabletteinakaan magnesium ei sovi vatsalle,aiheuttaa ripulia. Mikä voisi olla syynä?

Vastaus: Kysyin asiaan neuvoa asiaa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta, farmasian tohtori Johanna Jyrkältä. Magnesiumlisä suositellaan otettavaksi aterian yhteydessä, joten kysyjän kannattaa ensin yrittää valmisteen ottamista ruokailun yhteydessä. Muu ruoka vähentää magnesiumin aiheuttamaa vatsaärsytystä. Yleensä magnesiumvalmisteet ovat hyvin siedettyjä, mutta tyhjään vatsaan otettuna magnesium aiheuttaa helposti närästystä ja ripulia.

Magnesiumvalmisteiden välillä on eroja, joten kannattaa myös koittaa magnesiumia eri suoloina. Suoloista sitraatti aiheuttaa yleensä herkemmin ripulioireita kuin muut suolat. Eli kannattaa kokeilla esimerkiksi magnesiumhydroksidia, magnesiumoksidia tai magnesiumtauraattia. Magnesiumsitraatti imeytyy kemiallisen rakenteensa takia paremmin kuin esimerkiksi magnesiumoksidi, mutta vatsaoireiden suhteen sitraatti on huonompi vaihtoehto. Muistakin suoloista saa ohjeen mukaisella annostuksella riittävän määrän imetymään.  Markkinoilla on myös yhdistelmävalmisteita, joissa on monta eri magnesiumsuolaa eri valmisteessa. Apteekissa farmaseutti osaa auttaa sopivan valmisteen valinnassa.

(julkaistu 25.2.2015)

D-vitamiinin liikasaanti

Kysymys: Voiko D-vitamiinia saada liikaa?

Vastaus: D-vitamiini voidaan lukea kuuluvan rasvaliukoisiin vitamiineihin, jotka siis varastoituvat elimistöön eli liikasaannin vaara on olemassa. Ravinnosta D-vitamiinia ei voi saada liikaan, vaan tällöin lähteenä ovat vitamiinivalmisteet. D-vitamiini vaikuttaa mm. kalsiumaineenvaihduntaan ja toimii elimistössä monien hormonien esiasteena.  Hyvin suuret D-vitamiiniannokset lisäävät luun hajoamista. Suurentunut veren kalsiumpitoisuus voi aiheuttaa kalsiumin saostumista kudoksiin sekä sydän- ja hermostoperäisiä oireita. Oireita voivat olla mm. pääsärky, ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja vatsakipu. Pahimmillaan myrkytys voi johtaa kuolemaan.

D-vitamiinilisät ovat tarpeen monissa tilanteissa ja tästä onkin annettu suosituksia.

Laajaan tutkimusnäyttöön perustuvissa Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa (VRN 2014) mainitaan näin: ”yli 20 ug/vrk annoksista ei ole havaittu olevan hyötyä ja tätä huomattavasti suuremmat valmistemäärät voivat olla jopa haitallisia pitkäaikaisesti käytettynä”.

Lisätietoa D-vitamiinista täältä.

Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet sydänpotilaalla

Kysymys: Kun ravinnosta saatavien vitamiinien ja kivennäisaineiden osuus on pudonnut kolmannekseen 50-luvun arvoista, on sillä puolusteltu lisäravinteiden käyttöä. Itse olen sydäntautipotilas ja kaikissa kansainvälisissä tutkimuksissa korostetaan kalaöljyn, D-, C- ja E-vitamiinien, magnesiumin, L-karnosiinin ja ubikinonin vaikutusta sydämen paranemiselle. Miksi lääkäreiden mielipiteet ovat niin ristiriitaisia näissä asioissa?

Vastaus: Mainitsemanne ravintoaineilla on tosiaankin yhteys sydänterveyteen. Ravitsemustieteen lähtökohta on, että ruoka on ravintoaineiden pääasiallinen lähde ja ruokavaliota täydennetään ravintolisillä vain tarvittaessa. Näkisin, että pääsääntöisesti lääkäreillä on samansuuntaisia näkemyksiä. Suomessa lääkärikunta noudattaa Duodecimin Käypä Hoito -suosituksia ja näissä suosituksissa ei erikseen mainita kyseessä olevia ravintoaineita.

Useissa tutkimuksissa ravintolisien käytöstä ei ole havaittu hyötyä sydänsairauksien ehkäisyssä tai hoidossa. Aikaisimmin Hyviksessä on julkaistu kysymys rytminsiirrosta ja ravintoaineista, jonka vastauksessa ravitsemustutkija (FT) Jaakko Mursu kommentoi asiaa.  Hän toteaa, että on myös olemassa näyttöä siitä, että ravintoaineiden puutokset altistavat sydäntaudeille ja toisaalta myös siitä, että terveellinen ruokavalio suojaa niiltä. Terveellisestä ruokavaliosta on todennäköisesti hyötyä, mutta riittävää tutkimusnäyttöä siitä, että ravintolisistä olisi hyötyä, puuttuu. Joidenkin yhdisteiden, kuten D-vitamiinin ja myös ubikinonin osalta näyttö on lupaavaa, mutta lisää tutkimuksia tarvitaan. Näytön ollessa riittävä se heijastuu ajallaan myös annettuihin suosituksiin.

Kalaöljy sisältää pitkäketjuisia n-3 sarjan rasvahappoja. Kolmesta viikoittaisesta ateriasta rasvaista kalaa saa riittävän määrän ko. rasvahappoja. Kalaöljyvalmisteiden käyttömäärä ei saisi ylittää päivässä yhtä grammaa. Valmisteiden käytöstä tulee neuvotella hoitavan lääkärin kanssa, mikäli käytössä on veren hyytymisen vaikuttava lääkitys.

D-vitamiinilisää ravinnosta saatavan D-vitamiinin tueksi suositellaan kaikille yli 60-vuotiaille 20 µg/vrk ympäri vuoden.  Aikuisille, eli 18–60-vuotiaille lisää suositellaan 7,5 µg/vrk lokakuusta maaliskuuhun, jos D-vitamiinin saanti ravinnosta ei ole riittävää. D-vitamiinia saadaan suosituksen mukaisesti, jos nautitaan päivittäin D-vitaminoituja maitotuotteita noin puoli litraa ja käytetään D-vitaminoitua margariinia 5 teelusikallista päivässä, ja lisäksi syödään kalaa kahdesti viikossa. Kesällä D-vitamiinia saadaan auringosta.

Koska tieteellinen näyttö lisäravinteiden käytöstä puuttuu on hyvä keskittyä sydänterveyttä edistävän ruokavalion noudattamiseen ruoka-ainetasolla. Sydänliiton suosituksesta voi lukea aiheesta lisätietoa. "Ravinto sydänterveyden edistämisessä. 

(julkaistu 21.2.2014)

Vastaus: EPA ja DHA ovat pitkäketjuisia rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse muodostamaan. Nämä rasvahapot ovat tärkeitä erityisesti sikiön keskushermoston kehitykselle. Ravinnosta näitä rasvahappoja saa rasvaisesta kalasta, pähkinöistä ja kasviöljyistä. (Kalan käyttörajoituksen raskauden aikana tästä linkistä ja lisätietoa kalojen omega-3 rasvahappopitoisuuksista tästä linkistä.)

Varmistelin kysymykseen vastusta ylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaalta, joka vastasi näin: ”Kalaöljyjen ohjeiden mukainen käyttö raskausaikana ei ole sikiön kehitystä haittaavaa, joten siinä mielessä niille ei ole estettä. Kalaöljyjen sisältämät omega-rasvahapot ovat kuitenkin merkittävästi veren hyytymisjärjestelmään vaikuttavia aineita.  Vaikutus arvioidaan vähintään pieniannoksisen asetyylisalisyylihapon luokkaa olevaksi.  Siksi välttäisin näitä valmisteita, jos raskausaikana on lisääntynyt vuotoriski kuten etinen istukka, raskausaikaisia poikkeavia verisiä vuotoja, sekä vähintään 3 viikkoa ennen synnytystä. Samanpituinen tauko tulisi pitää aina ennen etukäteen suunniteltuja leikkauksia.”

(Julkaistu 21.10.2013)

D-vitamiinivalmisteen käyttö 

Kysymys: Olen työikäinen mies, en ole käyttänyt mitään vitamiini-lisiä aiemmin, mutta nyt olen tuumannut että D-vitamiinia voisin kokeilla. Tuleeko kesällä käyttää ja mikä on suositeltu annos/vrk?

Vastaus: D-vitamiinin saantisuositus aikuisille on 7,5 mikrogrammaa/vrk (Valtion ravitsemusneuvottelukunta). Mikäli aikuinen syö rasvaista kalaa 2-3 kertaa viikossa ja käyttää D-vitaminoituja maitotuotteita, saa ravinnosta suositellun määrän vitamiinia. Mikäli talviaikaan (lokakuun alusta maaliskuun loppuun) kalan syönti on vähäisempää, on hyvä käyttää D-vitamiinivalmistetta päivittäin. Kesällä D-vitamiinia saadaan myös auringosta. Lisätietoa auringonvalon vaikutuksesta elimistön D-vitamiinipitoisuuteen. Käytännössä suositusten mukaisia D-vitamiinivalmistemääriä voi käyttää myös kesäaikaan. Riskiä D-vitamiinin liikasaannille ei ole.

Lapsille ja ikääntyneille suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisän käyttöä: alle 2-vuotiaille 10 mikrogrammaa, 2-18 -vuotiaille 7,5 mikrogrammaa ja yli 60-vuotiaille 20 mikrogrammaa. Raskaana oleville ja imettäville naisille suositus on 10 mikrogrammaa päivittäin. Myös tummaihoiset henkilöt tarvitsevat D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Lisäksi ylipainoiset henkilöt tarvinnevat jatkuvaa lisän käyttöä.

(Julkaistu 28.6.2013)