Lastenneuvolan sanalista

Alkoholikulutustesti eli Audit-testi
Audit- kysely on Maailman terveysjärjestön kehittämä testi, joka sisältää kymmenen erilaista kysymystä. Sen tavoitteena on tunnistaa varhain alkoholin riskikäyttäjät ja motivoida näin vähentämään alkoholin käyttöä.

D-vitamiinilisä
Vitamiinilisä on ensisijaisesti D3- muotoa, joka on ihmisen elimistölle luontainen. D- vitamiinilisää voidaan käyttää ympäri vuoden eikä tavallisessa ruokavaliossa tai vitamoitujen- maitotuotteiden kanssa ole vaaraa liika-annostuksesta. Vitamiinilisä ehkäisee lapsilla luustokatoa. 

Heijaste​et eli refleksit
Vastasyntyneellä vauvalla on ensimmäisten kuukausien aikana synnynnäisiä heijasteita eli refleksejä. Ne kuvaavat hermoston ja aivojen kehittymistä. Heijasteita ovat esimerkiksi moro-heijaste, imemis-, etsimis- ja nielemisheijaste, sekä tarttumis- ja kävelyheijaste. Vauvan kehittyessä liikkeet tulevat hallitummiksi ja heijasteet häviävät. 

Hymyvaste
Hymyvasteella tarkoitetaan sitä, vastaako lapsi hymyyn. Vasteella testataan onko lapsen tunnetarpeisiin vastattu.  

Kausi- influenssa rokote
Rokote auttaa suojaamaan influenssaviruksia ja niiden aiheuttamia jälkitauteja vastaan, mutta ei suojaa tavalliselta flunssalta. Rokote voidaan antaa 6 kuukauden ikäisestä ylöspäin lihaksensisäisesti tai ihon alle. Yli 2-vuotiaille rokote voidaan antaa nenäsumutemuodossa.

Keltaisuus
Vauvan keltaisuusarvot nousevat syntymän jälkeen automaattisesti, mutta lähtevät laskuun maksan alkaessa toimimaan kunnolla. Varsinkin ennenaikaisesti syntyneillä saattaa esiintyä keltaisuutta, mutta myös muilla vauvoilla se on normaalia. Keltaisuutta havainnoidaan vauvan iholta ja silmistä, sekä tarvittaessa otetaan kantapäästä verinäyte. Oireina voi esiintyä ruokahaluttomuutta ja voimattomuutta. Yleensä keltaisuus huomataan jo sairaalassa, mutta lyhentyneiden hoitoaikojen vuoksi vauva saattaa kellastua vasta kotona. Keltaisuutta tulee seurata ja hoitaa, koska suuri arvojen nousu on haitaksi aivoille. 

Kuulo
Kuulon tarkastaminen on erittäin tärkeää, koska näin ollen poissuljetaan kuuloviat. Lievätkin kuuloviat voivat vaikeuttaa puheen ja kielen kehitystä. Kuuloa tutkitaan eri menetelmin. 

Laaja terveystarkastus
Tässä terveystarkastuksessa on mukana terveydenhoitaja, sekä lääkäri. Laaja terveystarkastus on lakisääteinen terveystarkastus ja siihen kutsutaan lapsen molemmat vanhemmat/ huoltajat. Laaja terveystarkastus tehdään lapsen ollessa 4 kk, 18 kk ja 4 v. 

Lapsilähtöinen kasvatus
Lapsi saa rakastavaa huolenpitoa ja valvontaa sekä hänelle asetetaan turvalliset rajat. Rankaisua ei tule käyttää ainoana kasvatusmenetelmä. Lasta tulee kehua onnistumisista ja yrittämisistä. Häntä pidetään omana yksilönä, tarpeet ja mielipiteet huomioidaan, eikä häntä tule koskaan hylätä tunnetasolla.

LENE
Lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä, jota terveydenhoitaja toteuttaa 3-6 vuotiaiden lasten kehityksen arvioinnissa. Se kattaa lapsen neurologisen kehityksen keskeiset osa-alueet kussakin ikäryhmässä. Terveydenhoitaja tekemässä LENE:ssä arvioidaan aistitoiminnat, karkea- ja hienomotoriikka, vuorovaikutus, tarkkaavaisuus, kielellinen kehitys, visuaalinen hahmottaminen, leikki ja omatoimisuus. Sisältö vaihtelee ikäryhmän mukaan.

Mediakasvatus
Mediakasvatus liittyy osana kasvatusta ja on yhtenä aiheena perheen terveysneuvontaa. On hyvä miettiä median käyttöä jo vauvan ollessa pieni. Mediaan liittyvät kovat äänet ja välkehtivä ruutu voivat valpastuttaa lasta ja aiheuttaa levottomuutta. Median käyttö voi myös vaikuttaa vanhemman/ huoltajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Neuvolassa voidaan keskustella vanhempien/ huoltajien kanssa median hyödyistä, mediasisältöjen rajoista, turvallisesta mediaympäristöstä ja median vaikutuksesta lapsen kasvuun ja kehitykseen. 

Mieliala -kysely eli EPDS-seula
Mielialalomakkeen tarkoituksena on tunnistaa synnytyksen jälkeinen masennus ja arvioida sen riskiä. Vastaajan tulee arvioida kymmenen kysymyksen pohjalta omia tuntemuksiaan viimeisen viikon ajalta. Kyselyn avulla voidaan käydä keskustelua ja se toimii vain yhtenä osana kokonaistilannetta arvioidessa.

MPR -rokote
Rokote auttaa suojaamaan sikotautia, tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan. Rokotussarja sisältää kaksi annosta, joista ensimmäinen annetaan mieluiten heti 12 kuukauden ikäisenä, kuitenkin viimeistään 18 kuukauden iässä. Toinen rokoteannos annetaan 6-vuotiaana.

Nelosrokote eli DTaP-IPV -rokote
Rokote auttaa suojaamaan neljää eri tautia vastaan. Nämä taudit ovat kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä ja polio. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos suosittelee rokotetta kohderyhmille, joita ovat 4-vuotiaat ja alle 13-vuotiaat lapset.

Näkö
Vastasyntyneiden ja pienten vauvojen silmien ulkonäköä seurataan, jotta mahdolliset poikkeavuuden huomataan varhaisessa vaiheessa. Tarkastuksessa katsotaan, että silmät näyttävät normaaleilta, silmät ovat suorassa ja että lapsi vaikuttaa katselevan. 
Lähinäkö
Tarkastetaan neuvolassa 3-4 -vuotiaana ja tarvittaessa 5-6 -vuotiaana. Testi tehdään oikealle ja vasemmalle silmälle peittäen toinen silmä. Testissä käytetään lähinäkötaulua, jolla näytetään lapselle kuvioita ja lapsen tulee kertoa mikä kuvio on kyseessä.
Kaukonäkö
Tarkastetaan neuvolassa 3-4 -vuotiaana ja tarvittaessa 5-6 -vuotiaana. Näkö on tarkoitus mitata kolmen metrin etäisyydeltä. Mittauksesta käytetään nimeä rivitesti. Testissä on erilaisia kuvioita, jotka lapsen tulee tunnistaa toinen silmä peitettynä. 

Paino
Painon seuranta on olennainen osa lapsen määräaikaistarkastusta. Joka neuvolakäynnin yhteydessä lapsi punnitaan ja kaksi vuotiaaseen asti punnitseminen tapahtuu ilman vaatteita ja vaippaa vauvan vaa’alla. Yli kaksivuotiaat lapset punnitaan lattiavaa’alla eikä kevyet vaatteet ole häiriöiksi. Alle vuoden ikäisen lapsen tärkein syy painon seurantaan on ravinnonsaannin arviointi. Muita perusteluita ovat sairauksien varhainen toteaminen, väestötason terveystiedon kerääminen sekä ylipainon ehkäiseminen.

Pinsettiote 
Pinsettiotteella havainnoidaan lapsen näköä ja käden sekä silmän yhteistyötä. Tutkimuksessa lapsen eteen laitetaan hyvin pieni esine ja seurataan, poimiiko hän esineen kämmenellä vai peukalon ja etusormen avulla. Tarkoituksena on selvittää, onko lapsella heikkonäköisyyttä tai silmän taittovirhettä. 

Pituus
Pituus mitataan jokaisella määräaikaistarkastuksella ja säännöllisellä mittaamisella pyritään toteamaan mahdollisimman varhain kasvuun vaikuttavat sairaudet ja häiriöt. Samalla kerätään väestötason terveystietoa. Kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat lapset mitataan pöytämallisella pituusmitalla. Yli kaksivuotiaat mitataan seisten. 

Pneumokokkirokote (PCV) 
Rokote auttaa suojaamaan lasta Streptococcus pneumoniae -bakteeria vastaan, joka voi aiheuttaa aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä, korvatulehdusta ja keuhkokuumetta. Kansallisessa rokotusohjelmassa lapselle annetaan pneumokokkirokote 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisenä.

Päänympärys (PY)
Lapsen päänympäryksen kasvua seurataan syntymästä lähtien jokaisella määräaikaistarkastuksella. Tarkoituksena on huomata mahdollisimman varhain aivopaineen kohoaminen, joka voi aiheutua aivo-selkäydinnestekierron häiriöstä tai muusta pään kasvuun vaikuttavasta häiriöstä. Päänympärys mitataan mittanauhalla.

Rotavirusrokote
Rokote auttaa suojaamaan lasta rotavirusinfektiolta, joka voi aiheuttaa lapselle oksentelua ja ripulia. Rokote suositellaan annettavaksi lapselle 2, 3 ja 5 kuukauden ikäisenä. 

Sinivalohoito
Ensisijainen hoitomuoto keltaisuudelle. Sinivalohoitoa annetaan, jos keltaisuus ilmenee ensimmäisen vuorokauden aikana syntymästä, arvot nousevat yli sikiöiän mukaisen turvallisuusrajan tai arvot nousevat nopeasti. Valohoidon kesto on arvojen laskusta riippuen 1-3 päivää, jossa vauva on sinivalolampun alla silmät suojattuna ilman vaatteita.

Suurentunut riski hepatiitti B-vaaraan
Jos vastasyntyneellä vauvalla on riski saada hepatiitti B-tartunta läheisen kantajuuden tai ruiskuhuumeiden käytön takia, vauvalle voidaan antaa rokote, joka auttaa suojaamaan tartuntaa. Äitiysneuvoloissa tutkitaan infektioseulontaohjelmalla raskaana olevan B-hepatiittikantajuus. Jos äidillä on B-hepatiittikantajuus, vauvalle annetaan heti syntymän jälkeen HB-immunoglobuliinia. Tämän jälkeen vauvalle annetaan neljä rokotetta, jotka annetaan vauvan ollessa 1 viikon, 2 kuukautta, 3 kuukautta ja 1 vuotta.

Terveysneuvonta
Terveysneuvonnan tarkoituksena on tukea ja ohjata perhettä uuteen elämänvaiheeseen. Keskustelua voidaan käydä lapsen kasvusta ja kehityksestä, vuorovaikutuksesta, liikkumisesta, imetyksestä, ruokailutottumuksista, unesta ja levosta. Lisäksi keskustelun aiheita voivat olla lapsen hoitoon liittyvät asiat, suun hoito, seksuaaliterveys, kaverisuhteet, sekä mediakasvatus. Myös vanhemmuudesta, parisuhteesta ja vanhempien/ huoltajien jaksamisesta voidaan keskustella.

Terveystottumukset
Neuvolassa tuetaan perheen terveystottumuksia ja terveydenhoitaja voi antaa ohjausta terveellisistä elintavoista. Ne voivat liittyä ruokailuun, liikuntaan, uneen ja päihteisiin.

Varhainen vuorovaikutus
Varhainen vuorovaikutus kehittää vauvan ajattelukykyä, tunne-elämää ja sosiaalisia taitoja. Pienen vauvan kanssa vuorovaikutus voi olla katsekontaktin ottamista, hymyilemistä ja juttelemista vauvalle. Vauvan turvallisuuden tunnetta lisää sylissä pitäminen ja vauvan tarpeisiin vastaaminen. Vuorovaikutustaidot kehittyvät iän myötä ja vastasyntynyt pystyy vastaamaan vuorovaikutukseen katsekontaktilla, kasvojen ilmeillä, ääntelyllä ja raajojen liikkeillä. Lisäksi vauva näyttää omia tunteitaan mm. rauhoittumalla, ilahtumalla ja itkulla.

Verenpaine (RR)
Lapsilla verenpaineen kohoaminen on harvinaista.  Suositeltavina arvoina lapsilla pidetään 1-5 -vuotiaana 110/70 ja  6-vuotiaana 115/75.

Viitosrokote eli DtaP-IPV-Hib -rokote
Rokote auttaa suojaamaan viittä eri tautia vastaan. Nämä taudit ovat kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio ja Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos suosittelee rokotteen antamisen vauvan ollessa 3, 5 ja 12 kuukautta.