Raskauden jälkeinen ehkäisy

Synnytyksen jälkeen kannattaa sopia ehkäisystä hyvissä ajoin, koska vaikka täysimetys (=rintamaito on vauvan ainoa ravinto ja äiti imettää säännöllisesti 4 tunnein välein myös öisin eivätkä kuukautiset ole alkaneet) estää normaalia kuukautiskiertoa, on parasta käyttää ehkäisyä, jos et toivo uutta raskautta. Ovulaatio voi tapahtua jo kuukauden kuluttua synnytyksestä, jos et imetä ja imettävillä ovulaatio tapahtuu noin 6 kuukauden kuluttua synnytyksestä. 20 %:lla kuukautiset alkavat ennen 3. kuukautta ja 2/3 ovuloi jo ennen kuukautisten alkua.

Raskauden jälkeistä ehkäisyä on hyvä suunnitella jo raskausaikana ja siitä voi sopia synnytyksen jälkitarkastuksessa. Minkään ehkäisymenetelmän ei tiedetä vaikuttavan haitallisesti imetykseen tai lapsen kasvuun eikä imetys estä minkään ehkäisymenetelmän käyttöä. Yhdistelmäehkäisyvalmisteita ei kuitenkaan suositella imettäville.

Terveydenhoitaja:
Kontrolliaika
eResepti
Terveydenhoitaja:
Kontrollikäynti
Reseptin uusiminen


Synnytyksen jälkitarkastus neuvolassa 

  • Synnytyksen jälkitarkastus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä synnytyksestä. Jälkitarkastuksesta saa todistuksen, joka on toimitettava Kelalle, koska jälkitarkastus on vanhempainrahan viimeisen osan saamisen edellytys.
  • Tarkastuksessa varmistetaan, että äidin elimistö on palautunut synnytyksen jälkeen.

Kontrolliaika

  • Kontrollissa selvitellään tyytyväisyyttäsi ehkäisyyn, haittavaikutuksia, oletko muistanut ottaa lääkkeen, mitataan verenpaine ja otetaan tarvittaessa klamydiatesti.

Gynekologinen tutkimus

  • Gynekologien tutkimus tehdään noin 2-3 vuoden välein ja kierukankäyttäjälle kierukanvaihtojen yhteydessä tai tarvittaessa
  • Tutkimusta suositellaan myös silloin, jos kärsit poikkeuksellisista ylimääräisistä vuodoista tai alavatsakivuista
  • Ennen tutkimukseen menoa pitää virtsarakko olla tyhjä
  • Gynekologisen tutkimuksen aluksi lääkäri haastattelee sinua ja selvittelee esitietojasi
  • Tutkimuspöydällä maataan selällään jalat hieman levällään ja tuettuina jalkatelineisiin. Mitä rennompi olet, sen helpompi tutkimus on suorittaa.
  • Itse tutkimuksessa lääkäri tunnustelee vatsasi ja tekee gynekologisen sisätutkimuksen.
  • Jos olet ensimmäistä kertaa tutkimuksessa, lääkäri yleensä esittelee käyttämänsä välineet ja kertoo miten tutkimus etenee. Voit myös itse esittää mieltäsi askarruttavia kysymyksiä tutkimuksen tekijälle.
  • Gynekologisen sisätutkimuksen yhteydessä voidaan ottaa papa-näyte. Joko gynekologinen irtosolukoe eli papakoe on tuttu juttu?
  • Gynekologisen tutkimuksen yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä myös rintojen tunnustelu. Tiesitkö, että rinnat pitäisi tutkia kerran kuussa?
  • Lue lisää mitä gynekologisessa tutkimuksessa tapahtuu,

Kontrollikäynti

  • Kontrollikäynnillä on ehkäisymenetelmästä riippumatta terveydenhoitaja tai lääkäri
  • Käynnillä keskustellaan sinun tilanteestasi (mm. tupakka, ylipaino, päihteet), ehkäisymenetelmän sopivuudesta ja seksuaaliterveyden riskeistä
  • Mitataan verenpaineesi ja arvioidaan mahdolliset vasta-aiheet käytössä olevalle ehkäisymenetelmälle
  • Gynekologinen tutkimus tehdään noin joka 2. tai 3. vuosi ja kierukankäyttäjille kerran kierukanvaihtojen välillä ja tarvittaessa. Rutiininomaisen gynekologisen tutkimuksen hyödyllisyydestä ei ole näyttöä.
  • Rinnat tutkitaan tarvittaessa
  • Papakoe tutkitaan harkinnan mukaan 5 vuoden välein, jos et ole käynyt joukkotarkastuksissa ja olet täyttänyt 30 vuotta. Joissakin kunnissa papakokeen joukkotarkastukset aloitetaan 25-vuotiaille.

Lue lisää eri ehkäisymenetelmistä Ehkäisymenetelmät -sivulta.

Ehkäisyn aloittamisesta raskauden jälkeen löydät lisätietoa alla olevista videoista, linkeistä sekä taulukosta:
Ehkäisy on tärkeää myös synnytyksen jälkeen
Katso Käypä hoito -suositus ehkäisystä
Perusasiat synnytyksen jälkeisestä liikunnasta
Kuinka aloitan ehkäisyn?
Käypä hoito -suositus raskauden ehkäisystä 
THL: Raskauden ehkäisystä
Hormonaaliset ehkäisymenetelmät

Synnytyksen jälkeinen raskauden ehkäisy (lähde: Käypä hoito -suositus)
Ehkäisymenetelmä
Aloitus synnytyksen jälkeen
Huomioitavaa
Imetyksen aikainen amenorrea (=kuukautisten väliin jäänti)
Heti
Suojaa raskaudelta 6 kuukautta, jos rintamaito on lapsen ainoa ravinto ja äiti imettää säännöllisesti (korkeintaan 4 tunnin imetysväli myös öisin) eivätkä kuukautiset ole alkaneet.
Heti
Oikein käytettynä tehokas
Heti
 
Heti
 
Heti
 
Yhdistelmäehkäisy (epillerit, rengas, laastari)
Ei imettävä: 3 kuukautta
Imettävä: 6 kuukautta
 
Jälkitarkastus
Imettävällä naisella, jonka kuukautiset eivät ole synnytyksen jälkeen alkaneet, on suurentunut perforaatioriski (=kohdun puhkeaminen?)
Lähete äitiysneuvolasta
On lopullinen toimenpide, joka voidaan tehdä joko miehelle tai naiselle. Sterilisaatiota säätelee Steriloimislaki 
Jälkiehkäisy
 
Tarpeen vain, jos synnytyksestä on yli 3 viikkoa.
Ulipristaalipillerien (=jälkiehkäisypilleri) jälkeen imetystä ei suositella viikkoon.